Ero sivun ”Ulrich von Jungingen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{valtionjohto |kuva=Ulrich von Jungingen1.PNG|250px |kuvateksti=Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta. |arvo=Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan suurmestari...
 
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
p Lisätään auktoriteettitunnisteet -malline
 
(6 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{valtionjohto
{{valtionjohto
|kuva=Ulrich von Jungingen1.PNG|250px
|kuva = Ulrich von Jungingen1.PNG
|leveys = 222px
|kuvateksti=Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta.
|kuvateksti=Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta.
|arvo=[[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan suurmestari]]
|arvo=[[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan suurmestari]]
Rivi 8: Rivi 9:
|syntymäaika = [[1360]]
|syntymäaika = [[1360]]
|syntymäpaikka = [[Svaabia]]
|syntymäpaikka = [[Svaabia]]
|kuolinaika = [[1410]]
|kuolinaika = [[15. heinäkuuta]] [[1410]]
|kuolinpaikka = [[Grunwald]]in (Grünewald) ja Tannenbergin ([[Stębark]]) välillä.
|kuolinpaikka = [[Grunwald]]in (Grünewald) ja Tannenbergin ([[Stębark]]) välillä.
}}
}}
'''Ulrich von Jungingen''' (n. [[1360]]-[[15. heinäkuuta]] [[1410]]) oli [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]]suurmestari vuosina 1407–1410. Hän sai surmansa Puolan ja Liettuan joukkoja vastaan käydyssä [[Tannenbergin taistelu (1410)|Tannenbergin taistelussa]].
'''Ulrich von Jungingen''' (n. [[1360]][[15. heinäkuuta]] [[1410]]) oli [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] suurmestari vuosina 1407–1410. Hän sai surmansa Puolan ja Liettuan joukkoja vastaan käydyssä [[Tannenbergin taistelu (1410)|Tannenbergin taistelussa]].


==Elämäkerta==
==Elämäkerta==
[[tiedosto:Ulrich von Jungingen.PNG|thumb|vasen|Ulrich von Jungingen, yksityiskohta [[Jan Matejko]]n maalauksesta.]]
[[tiedosto:Ulrich von Jungingen.PNG|thumb|vasen|Ulrich von Jungingen, yksityiskohta [[Jan Matejko]]n maalauksesta.]]
Ulrich von Jungingen syntyivuoden 1360 paikkeilla [[Svaabia]]ssa ritarilliseen sukuun liittyen [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiseen ritarikuntaan]] yhdesä veljensä [[Konrad von Jungingen|Konradin]] kanssa. Ulrich toimi eri tehtävissä [[Preussi]]ssa vuodesta 1383 lähtien, kunnes hänestä tuli ritarikunnan marsalkka vuonna 1404. Ulrichin veljestä Konradista tuli ritarikunnan suurmestari ja hänen kuoltuaan Ulrichista tuli hänen seuraajansa 26. kesäkuuta 1407. Uuden suurmestarin suurin haaste oli ritarikunnan aseman vakiinnuttaminen [[Samogitia]]ssa, jonka ritarikunta oli saanut [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettualta]] [[Sallinwerderin sopimus|Sallinwenderin sopimuksella]] vuonna 1398. Ennen tämän tavoitteen toteutumista Samogitiassa syttyi vuonna 1409 kapina Liettuan suuriruhtinas [[Vytautas Suuri|Vytautas]] tukemana. Samaan aikaan [[Puolan kuningaskunta]] ei suostunut takaamaan rauhaa ritarikunnan kanssa ja Ulrich päätti vastata uhkaan hyökkäämällä Puolaan.<ref name="tcae">{{Kirjaviite | Tekijä = Alan V. Murray | Nimeke = The Crusades: an encyclopedia | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 1213-1214 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 1-57607-863-9 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Ulrich von Jungingen syntyi vuoden 1360 paikkeilla [[Svaabia]]ssa ritarilliseen sukuun liittyen [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiseen ritarikuntaan]] yhdessä veljensä [[Konrad von Jungingen|Konradin]] kanssa. Ulrich toimi eri tehtävissä [[Preussi]]ssa vuodesta 1383 lähtien, kunnes hänestä tuli ritarikunnan marsalkka vuonna 1404. Ulrichin veljestä Konradista tuli ritarikunnan suurmestari ja hänen kuoltuaan Ulrichista tuli hänen seuraajansa 26. kesäkuuta 1407. Uuden suurmestarin suurin haaste oli ritarikunnan aseman vakiinnuttaminen [[Samogitia]]ssa, jonka ritarikunta oli saanut [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettualta]] [[Sallinwerderin sopimus|Sallinwenderin sopimuksella]] vuonna 1398. Ennen tämän tavoitteen toteutumista Samogitiassa syttyi vuonna 1409 kapina Liettuan suuriruhtinas [[Vytautas Suuri|Vytautas]] tukemana. Samaan aikaan [[Puolan kuningaskunta]] ei suostunut takaamaan rauhaa ritarikunnan kanssa ja Ulrich päätti vastata uhkaan hyökkäämällä Puolaan.<ref name="tcae">{{Kirjaviite | Tekijä = Alan V. Murray | Nimeke = The Crusades: an encyclopedia | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 1213-1214 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 1-57607-863-9 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>


Ritarikunta aloitti sotaretkensä Puolaan kesän 1409 lopulla ja hyökkäys näytti aluksi sujuvan vaikeuksitta. Sotaretki johti yhdeksän kuukauden aselepoon, jonka päätyttyä sotatoimet jatkuivat jälleen. Puolan kuningas [[Vladislav II Jagello]] oli tällä välin liittoutunut Liettuan Vytautasin kanssa ritarikunta vastaan. Ulrich ei puolestaan saanut toivomaansa apua [[Unkari]]n ja [[Böömi]]n kuninkailta [[Sigismund Luxemburgilainen|Sigismund]]ilta ja [[Wenzel IV Luxemburgilainen|Wenzel]]iltä. 15. heinäkuuta 1410 ritarikunnan joukot ottivat yhteen puolalaisten ja liettualaisten joukkojen kanssa [[Tannenbergin taistelu (1410)|Tannenbergin taistelussa]]. Taistelu päättyi ritarikunnan historian raskaimpaan tappioon. Surmansa sai 200 ritarin lisäksi Ulrich, jonka ruumis siirettiin myöhemmin taistelukentältä [[Pyhä Anna|Pyhän Annan]] kappeliin Marienburgiin, eli nykyiseen [[Malbork]]iin.<ref name="tcae" />
Ritarikunta aloitti sotaretkensä Puolaan kesän 1409 lopulla ja hyökkäys näytti aluksi sujuvan vaikeuksitta. Sotaretki johti yhdeksän kuukauden aselepoon, jonka päätyttyä sotatoimet jatkuivat jälleen. Puolan kuningas [[Vladislav II Jagello]] oli tällä välin liittoutunut Liettuan Vytautasin kanssa ritarikunta vastaan. Ulrich ei puolestaan saanut toivomaansa apua [[Unkari]]n ja [[Böömi]]n kuninkailta [[Sigismund Luxemburgilainen|Sigismund]]ilta ja [[Wenzel IV Luxemburgilainen|Wenzel]]iltä. 15. heinäkuuta 1410 ritarikunnan joukot ottivat yhteen puolalaisten ja liettualaisten joukkojen kanssa [[Tannenbergin taistelu (1410)|Tannenbergin taistelussa]]. Taistelu päättyi ritarikunnan historian raskaimpaan tappioon. Surmansa sai 200 ritarin lisäksi Ulrich, jonka ruumis siirrettiin myöhemmin taistelukentältä [[Pyhä Anna|Pyhän Annan]] kappeliin Marienburgiin, eli nykyiseen [[Malbork]]iin.<ref name="tcae" />


==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Jungingen, Ulrich von}}
[[Luokka:Saksalaisen ritarikunnan suurmestarit]]
[[Luokka:Saksalaisen ritarikunnan suurmestarit]]
[[Luokka:Vuonna 1360 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1360 syntyneet]]

Nykyinen versio 5. toukokuuta 2023 kello 11.13

Ulrich von Jungingen
Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta.
Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta.
Saksalaisen ritarikunnan suurmestari
Edeltäjä Konrad von Jungingen
Seuraaja Heinrich von Plauen
Henkilötiedot
Syntynyt1360
Svaabia
Kuollut15. heinäkuuta 1410
Grunwaldin (Grünewald) ja Tannenbergin (Stębark) välillä.

Ulrich von Jungingen (n. 136015. heinäkuuta 1410) oli Saksalaisen ritarikunnan suurmestari vuosina 1407–1410. Hän sai surmansa Puolan ja Liettuan joukkoja vastaan käydyssä Tannenbergin taistelussa.

Ulrich von Jungingen, yksityiskohta Jan Matejkon maalauksesta.

Ulrich von Jungingen syntyi vuoden 1360 paikkeilla Svaabiassa ritarilliseen sukuun liittyen Saksalaiseen ritarikuntaan yhdessä veljensä Konradin kanssa. Ulrich toimi eri tehtävissä Preussissa vuodesta 1383 lähtien, kunnes hänestä tuli ritarikunnan marsalkka vuonna 1404. Ulrichin veljestä Konradista tuli ritarikunnan suurmestari ja hänen kuoltuaan Ulrichista tuli hänen seuraajansa 26. kesäkuuta 1407. Uuden suurmestarin suurin haaste oli ritarikunnan aseman vakiinnuttaminen Samogitiassa, jonka ritarikunta oli saanut Liettualta Sallinwenderin sopimuksella vuonna 1398. Ennen tämän tavoitteen toteutumista Samogitiassa syttyi vuonna 1409 kapina Liettuan suuriruhtinas Vytautas tukemana. Samaan aikaan Puolan kuningaskunta ei suostunut takaamaan rauhaa ritarikunnan kanssa ja Ulrich päätti vastata uhkaan hyökkäämällä Puolaan.[1]

Ritarikunta aloitti sotaretkensä Puolaan kesän 1409 lopulla ja hyökkäys näytti aluksi sujuvan vaikeuksitta. Sotaretki johti yhdeksän kuukauden aselepoon, jonka päätyttyä sotatoimet jatkuivat jälleen. Puolan kuningas Vladislav II Jagello oli tällä välin liittoutunut Liettuan Vytautasin kanssa ritarikunta vastaan. Ulrich ei puolestaan saanut toivomaansa apua Unkarin ja Böömin kuninkailta Sigismundilta ja Wenzeliltä. 15. heinäkuuta 1410 ritarikunnan joukot ottivat yhteen puolalaisten ja liettualaisten joukkojen kanssa Tannenbergin taistelussa. Taistelu päättyi ritarikunnan historian raskaimpaan tappioon. Surmansa sai 200 ritarin lisäksi Ulrich, jonka ruumis siirrettiin myöhemmin taistelukentältä Pyhän Annan kappeliin Marienburgiin, eli nykyiseen Malborkiin.[1]

  1. a b Alan V. Murray: The Crusades: an encyclopedia, s. 1213-1214. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-57607-863-9 (englanniksi)