Ero sivun ”Kyzylkum” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi: bg:Къзълкум |
p Korvataan ISBN-tunniste |
||
| (34 välissä olevaa versiota 23 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Dzhangeldy Uzbekistan 2008.JPG|thumb|Kyzylkumin aavikkoa.]] |
|||
'''Kyzylkum''' (myös ''Kyzyl-Kum'', ''Kyzyl Kum'' tai ''Qyzyl Qum'') on [[Aasia]]n sisäosissa [[Uzbekistan]]issa ja [[Kazakstan]]issa [[Araljärvi|Araljärven]] itäpuolella sijaitseva [[aavikko]]. ''Kyzyl Kum'' tarkoittaa punaista hiekkaa. |
|||
[[Tiedosto:Ferula assa-foetida (Uzbekistan) 1.jpg|thumb|[[Pirunkeltaputki|Pirunkeltaputkea]] [[Ayaz-Qala]]n linnoituksen luona [[Karakalpakia]]ssa.]] |
|||
[[Tiedosto:Dromadery and camel.jpg|thumb|[[Kameli]] kohtaa [[dromedaari]]n.]] |
|||
'''Kyzylkum'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/?a=tietue&id=325&ex=Kyzylkum | Nimeke = Eksonyymit | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 10.6.2024}}</ref> ({{k-uz|Qizilqum}},<ref name="OME">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 10-zhild | Vuosi = 2005 | Sivu = 650–652 | Julkaisupaikka = Toshkent | Julkaisija = Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi | Tunniste = | Isbn = 5-89890-091-8}}</ref> {{k-kk|Қызылқұм|Qyzylqūm}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Qazaq Sovet Ensiklopediasy, 7-tom | Vuosi = 1975 | Sivu = 87 | Julkaisupaikka = Almaty | Julkaisija = Qazaq Sovet Ensiklopedijasynyñ Bas redaksijasy}}</ref>) on [[hiekka-aavikko]] [[Amudarja|Amudarja-]] ja [[Syrdarja]]jokien välisellä alueella [[Uzbekistan]]issa ja [[Kazakstan]]issa sekä osittain [[Turkmenistan]]issa<ref name="OME" /><ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 14 | Vuosi = 1973 | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija}}</ref>. Sen nimi tarkoittaa ”punaista hiekkaa”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 11 osa | Vuosi = 1962 | Sivu = 859 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja Oy}}</ref>. |
|||
[[Turanin alanko|Turanin alangolla]] sijaitseva Kyzylkum rajoittuu luoteessa [[Araljärvi|Araljärveen]],<ref name="OME" /><ref name="BSE" /> idässä [[Nurotavuoret|Nurotavuoriin]] ja kaakossa [[Zarafshon]]joen laaksoon<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kazahstan: Natsionalnaja entsiklopedija, tom 3 | Vuosi = 2005 | Sivu = 380 | Julkaisupaikka = Almaty | Julkaisija = Qazaq ensiklopediasy | Tunniste = | Isbn = 9965-9746-4-0}}</ref>. Sen pinta-ala on 300 000 neliökilometriä. Aavikko on etupäässä [[tasanko]]a, jonka keskikorkeus on luoteessa 53 ja etelässä ja kaakossa 300 metriä merenpinnasta. Alueella on laskujoettomia [[syvänkö]]jä, entisiä joenuomia ja yksittäisiä [[jäännösvuori]]a kuten Bo‘kantov (764 metriä), Quljuqtov (785 metriä) ja Tomditov (922 metriä).<ref name="OME" /><ref name="BSE" /> |
|||
Kyzylkumin aavikon [[pinta-ala]] on 300 000 [[neliökilometri|km²]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietojätti 2000 | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 439 | Selite = | |
|||
Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-20-5809-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | |
|||
Suuren osan aavikosta muodostavat pääosin kiinteät länsi-itäsuuntaiset hiekkaharjut ja -dyynit sekä lähinnä asutusten luona puolikuun muotoiset liikkuvat ''barkaanit''. Lisäksi on tasaisia hiekka- ja savimaita sekä jokien tuomia [[hietasavi|hietasavi-]] ja [[hiesu]]maita.<ref name="OME" /><ref name="BSE" /> |
|||
Kieli = }}</ref> Aavikolla on jokien varsilla ja keitaissa viljelyä sekä öljyesiintymiä. |
|||
Alueella vallitsee [[mannerilmasto]]. Keskilämpötila on tammikuussa nollasta –9:ään ja heinäkuussa 26–29 astetta. Vuotuinen sademäärä on 80–160 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä keväällä ja talvella. Pysyviä vesistöjä ei ole.<ref name="OME" /><ref name="BSE" /> |
|||
Aavikon kuumuuteen ja kuivuuteen sekä suolapitoiseen maaperään sopeutuneita kasveja ovat [[saksaulit]], [[otakilokit]], [[tatarkasvit]], [[marunat]], [[tamariskit]] ja [[sarat]]. Eläinkuntaan kuuluvat [[kuhertajagaselli]], [[saiga (eläin)|saiga]], [[aavikkokissa]], [[hiekkakissa]], kettu ja susi sekä monet jyrsijät, matelijat ja lintulajit.<ref name="OME" /><ref name="BSE" /> Etelässä Amudarjan rannalla sijaitsee 103 neliökilometrin laajuinen [[Kyzylkumin luonnonpuisto]]<ref name="OME" />. |
|||
Alueella harjoitetaan karjanhoitoa (lähinnä villa- ja [[karakul (lammas)|karakullampaita]]). Kaivosteollisuus tuottaa [[marmori]]a, [[grafiitti]]a, [[turkoosi]]a, [[kulta]]a ja [[uraani]]a. Etelässä on [[Gazli]]n [[maakaasu]]kenttä.<ref name="OME" /><ref name="BSE" /> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet}} |
|||
<references/> |
|||
==Aiheesta muualla== |
|||
{{Tynkä/Aasia}} |
|||
{{commonscat-rivi}} |
|||
{{coord|42|16|N|64|8|E|display=title}} |
|||
[[Luokka: |
[[Luokka:Aasian aavikot]] |
||
[[Luokka:Kazakstanin maantiede]] |
[[Luokka:Kazakstanin maantiede]] |
||
[[Luokka:Uzbekistanin maantiede]] |
[[Luokka:Uzbekistanin maantiede]] |
||
[[bn:কিজিলকুম মরুভূমি]] |
|||
[[bg:Къзълкум]] |
|||
[[cs:Kyzylkum]] |
|||
[[de:Kysylkum]] |
|||
[[et:Kõzõlkum]] |
|||
[[en:Kyzyl Kum]] |
|||
[[eo:Kizilkumo]] |
|||
[[fr:Kyzyl Kum]] |
|||
[[gd:Kyzyl Kum]] |
|||
[[it:Deserto del Kizilkum]] |
|||
[[lt:Kyzylkumas]] |
|||
[[nl:Kyzylkum]] |
|||
[[ja:キジルクム砂漠]] |
|||
[[no:Kysylkum]] |
|||
[[nn:Kyzyl Kum]] |
|||
[[pl:Kyzył-kum]] |
|||
[[pt:Kyzyl Kum]] |
|||
[[kaa:Qızılqum]] |
|||
[[ru:Кызылкум]] |
|||
[[sr:Кизил Кум]] |
|||
[[sv:Kyzyl Kum]] |
|||
[[tr:Kızıl Kum Çölü]] |
|||
[[uk:Кизилкум]] |
|||
Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 22.08
Kyzylkum[1] (uzb. Qizilqum,[2] kaz. Қызылқұм, Qyzylqūm[3]) on hiekka-aavikko Amudarja- ja Syrdarjajokien välisellä alueella Uzbekistanissa ja Kazakstanissa sekä osittain Turkmenistanissa[2][4]. Sen nimi tarkoittaa ”punaista hiekkaa”[5].
Turanin alangolla sijaitseva Kyzylkum rajoittuu luoteessa Araljärveen,[2][4] idässä Nurotavuoriin ja kaakossa Zarafshonjoen laaksoon[6]. Sen pinta-ala on 300 000 neliökilometriä. Aavikko on etupäässä tasankoa, jonka keskikorkeus on luoteessa 53 ja etelässä ja kaakossa 300 metriä merenpinnasta. Alueella on laskujoettomia syvänköjä, entisiä joenuomia ja yksittäisiä jäännösvuoria kuten Bo‘kantov (764 metriä), Quljuqtov (785 metriä) ja Tomditov (922 metriä).[2][4]
Suuren osan aavikosta muodostavat pääosin kiinteät länsi-itäsuuntaiset hiekkaharjut ja -dyynit sekä lähinnä asutusten luona puolikuun muotoiset liikkuvat barkaanit. Lisäksi on tasaisia hiekka- ja savimaita sekä jokien tuomia hietasavi- ja hiesumaita.[2][4]
Alueella vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa nollasta –9:ään ja heinäkuussa 26–29 astetta. Vuotuinen sademäärä on 80–160 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä keväällä ja talvella. Pysyviä vesistöjä ei ole.[2][4]
Aavikon kuumuuteen ja kuivuuteen sekä suolapitoiseen maaperään sopeutuneita kasveja ovat saksaulit, otakilokit, tatarkasvit, marunat, tamariskit ja sarat. Eläinkuntaan kuuluvat kuhertajagaselli, saiga, aavikkokissa, hiekkakissa, kettu ja susi sekä monet jyrsijät, matelijat ja lintulajit.[2][4] Etelässä Amudarjan rannalla sijaitsee 103 neliökilometrin laajuinen Kyzylkumin luonnonpuisto[2].
Alueella harjoitetaan karjanhoitoa (lähinnä villa- ja karakullampaita). Kaivosteollisuus tuottaa marmoria, grafiittia, turkoosia, kultaa ja uraania. Etelässä on Gazlin maakaasukenttä.[2][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 10-zhild, s. 650–652. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-091-8
- ↑ Qazaq Sovet Ensiklopediasy, 7-tom, s. 87. Almaty: Qazaq Sovet Ensiklopedijasynyñ Bas redaksijasy, 1975.
- ↑ a b c d e f g Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 14, s. 69. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
- ↑ Uusi tietosanakirja, 11 osa, s. 859. Helsinki: Tietosanakirja Oy, 1962.
- ↑ Kazahstan: Natsionalnaja entsiklopedija, tom 3, s. 380. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2005. ISBN 9965-9746-4-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyzylkum Wikimedia Commonsissa
