Harbin

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. marraskuuta 2024 kello 16.55 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harbin
哈尔滨
Harbin
Harbin
Harbinin sijainti
Harbinin sijainti
Valtio Kiina
Maakunta Heilongjiang
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 53 068[1] km²
 – Metropolialue 7 086[1] km²
Korkeus 150 m
Väkiluku (2010) 10 635 971
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 150000
Suuntanumero(t) 0451










Pyhän Sofian ortodoksinen kirkko

Harbin (yksink.: 哈尔滨; perint.: 哈爾濱; pinyin: Hā'ěrbīn) on Heilongjiangin maakunnan pääkaupunki koillisessa Kiinassa. Se sijaitsee Songhua-joen eteläisellä rannalla. Harbin on koillisen Kiinan poliittinen, taloudellinen, tieteellinen ja kulttuurillinen keskus. Varsinaisen kaupungin alueella on 5 878 939 (2010) asukasta. Rovaniemi on Harbinin ystävyyskaupunki.[2]

Harbin sijaitsee Songhuan, joka on yksi Amurin sivujoista, rannalla.

Harbinissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lämminkesäinen mannerilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella on kuivaa ja kylmää. Vuoden keskilämpötila on noin 3 °C ja keskimääräinen sademäärä 560 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 23 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –20 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 160 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 4 millimetriä.[3]

Harbin oli alun perin vain pieni kalastajakylä ja se alkoi kasvaa kaupungiksi vasta 1900-luvulla. Kasvu alkoi kun Venäjän keisarikunta alkoi rakentaa Kiinan itäistä rautatietä Mantšuriaan. Venäjän sisällissodan seurauksena kaupunkiin muutti monia venäläisiä, joista suuri osa oli juutalaisia. 1900-luvun alkupuolella kaupungissa olikin jopa parikymmentätuhatta juutalaista. Suurin osa heistä muutti toisen maailmansodan jälkeen ulkomaille.[4]

Japanin miehitettyä Mantšurian vuonna 1931 Harbinista tuli osa Japanin luomaa Mantšukuon nukkevaltiota. Kaupungissa toimi Japanin armeijan biologisten aseiden tutkimuskeskus. Neuvostoliitto miehitti kaupungin vuonna 1945 ja he luovuttivat vallan Kiinan kommunisteille vuotta myöhemmin. Kaupunki oli tärkeä kommunistien sotilaallinen keskus Kiinan sisällissodassá. Sodan jälkeen 1950-luvulta 1980-luvulle Harbinista tuli nopeasti tärkeä Kiinan teollisuuden keskus.[4]

Harbinin kaupungissa asuu 5 878 939 (2010) ihmistä. Koko Harbinin kunnan alueella asukkaita on 10 635 971. Valtaväestön muodostavat han-kiinalaiset (93,45 %). Suurimmat vähemmistöt ovat mantšut (4,6 %) ja korealaiset (1,27 %). Lisäksi kaupungissa asuu muun muassa hui-kiinalaisia (0,45 %) ja mongoleja (0,14 %).

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harbinia kutsutaan joskus Pikku-Moskovaksi tai itämaiseksi Pariisiksi johtuen sen venäläis- ja eurooppalaisvaikutteisesta arkkitehtuurista.[4] Zhongyang Dajie, joka on yksi kaupungin pääkaduista, on jäänne 1900-luvun vaihteen kansainvälisestä liiketoiminnasta. 1,4 kilometriä pitkällä kadulla on barokki-, bysantti- ja juutalaistyylisiä ulkosivuja, pieniä venäläisiä leipomoja, ranskalaisia muotitaloja, amerikkalaisia pikaruokaloita ja japanilaisia ravintoloita.

Venäläinen Pyhän Sofian ortodoksinen kirkko sijaitsee myös keskisessä osassa Harbinia. Vuonna 1932 valmistunut kirkko on nykyään monikulttuurisen arkkitehtuurin museo.

Talvella kaupungissa pidetään Harbinin kansainvälinen jää- ja lumiveistosfestivaali (vuosittain vuodesta 1985 lähtien) tammikuun alusta neljä viikkoa Taiyangdaon alueella, joka on muutenkin harbinilaisten virkistysalue niin kesällä kuin talvellakin. Työt ovat näkyvillä niin kauan kunnes sulavat keväällä.

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harbin on prefektuuritason kaupunki, jolla on ns. alimaakunnallinen status. Piirikuntatasolla Harbin jakautuu yhdeksään kaupunkipiiriin, kahteen piirikuntatason kaupunkiin ja seitsemään piirikuntaan.[5]

Harbinin hallinnollinen jako piirikuntatasolla
# Nimi Kiinan merkit Pinyin
Kaupunkipiirit keskustassa
1 Daoli 道里区 Dàolǐ Qū
2 Nangang 南岗区 Nángǎng Qū
3 Daowai 道外区 Dàowài Qū
4 Xiangfang 香坊区 Xiāngfāng Qū
5 Pingfang 平房区 Píngfáng Qū
6 Songbei 松北区 Sōngběi Qū
Kaupunkipiirit lähiössä
7 Hulan 呼兰区 Hūlán Qū
8 Acheng 阿城区 Àchéng Qū
9 Shuangcheng 双城区 Shuāngchéng Qū
Piirikuntatason kaupungit
10 Shangzhi 尚志市 Shàngzhì Shì
11 Wuchang 五常市 Wǔcháng Shì
Piirikunnat
12 Yilan 依兰县 Yīlán Xiàn
13 Fangzheng 方正县 Fāngzhèng Xiàn
14 Binin piirikunta tai Binxian 宾县 Bīn Xiàn
15 Bayan 巴彦县 Bāyàn Xiàn
16 Mulan 木兰县 Mùlán Xiàn
17 Tonghe 通河县 Tōnghé Xiàn
18 Yanshou 延寿县 Yánshòu Xiàn
  1. a b Administrative Divisions www.harbin.gov.cn. Arkistoitu 17.10.2012. Viitattu 1.2.2015. (englanniksi)
  2. Rovaniemeltä delegaatio Kiinaan YLE Uutiset. 7.11.2011. YLE Lappi. Viitattu 5.1.2012.[vanhentunut linkki]
  3. Climate Harbin climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 28.3.2019. (englanniksi)
  4. a b c Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China, s. 1004-1005. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7 (englanniksi)
  5. 哈尔滨概览 (Harbinin hallinnollinen jako) xzqh.org. Viitattu 22.9.2016. (kiinaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harbin, Seura, 04.05.1938, nro 18, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot