Erkki Huttunen
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Erkki Juhani Huttunen (18. toukokuuta 1901 Alavus – 17. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Ura
Huttunen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta vuonna 1921 ja aloitti saman vuoden syksyllä opinnot arkkitehtiosastolla Teknillisessä korkeakoulussa. Arkkitehdiksi Huttunen valmistui vuonna 1927. Valmistumisensa jälkeen tammikuussa 1928 Huttunen palkattiin SOK:n rakennusosastolle tuntipiirtäjäksi. Osaston johtajan toimi tuolloin arkkitehti Valde Aulanko. Huttusen ensimmäisiä töitä rakennusosastolla leimaa vielä klassistinen tyyli, josta esimerkkinä mainittakoon Oulun Toppilan mylly vuodelta 1928. Vuonna 1930 suunnitellut Rauman konttorirakennus ja Viipurin mylly ovat jo selvästi funktionalistista tyylisuuntausta edustavia. Huttunen nimitettiin rakennusosaston johtajaksi 1939 ja hän toimi tuossa virassa vuoteen 1941 asti.
Vuonna 1943 Huttunen nimitettiin Rakennushallituksen pääjohtajaksi. Pääjohtajan hallinnolliset tehtävät veivät suuren osan Huttusen työajasta ja suunnittelutehtävät jäivät vähemmälle, vaikka hänen oma arkkitehtitoimistonsa, jonka hän oli perustanut jo työskennellessään vielä SOK:n palveluksessa, jatkoi vielä toimintaansa. Hallinnollisten tehtävien lisäksi Huttunen osallistui valtion edustajana arkkitehtikilpailujen tuomaristoon. Pääjohtajakausi päättyi vuonna 1953, jolloin pääjohtajaksi valittiin arkkitehti Jussi Lappi-Seppälä.
Töitä
- Haapajärven OK:n myymälä, 1928.
- SOK:n Toppilan mylly, Oulu, 1929.
- SOK:n konttori, Rauma, 1931.
- Viipurin mylly, 1932.
- Raumanlinna, Rauma, 1933.
- Kotkan kaupungintalo, 1934.
- Alkoholiliike Oy:n Rajamäen tehtaat, Nurmijärvi, 1939.
- Lauritsalan kauppalantalo, Lauritsala, 1936.
- Nakkilan kirkko, Nakkila, 1937.
- SOK:n Joensuun konttori- ja varastorakennus, 1937.
- SOK:n Oulun konttori, Kansankatu 47, 1938.
- Maatalouden tutkimuskeskuksen laitosrakennus, Vantaa, Jokiniemi, 1938.
- Liiviläisten kansallistalo, Mazirbe, Latvia (Visvaldis Paeglen kanssa), 1939.
- Rajamäen kirkko, Nurmijärvi, 1938.
- Oma huvila, Nuuksio, Espoo, 1938.
- Sortavalan seurahuone, Sortavala, 1939 [1]
- As.Oy Nuottala, Puistokatu 9, Oulu, 1946.
- Ousaari Oy:n asuintalot, Nuottasaarenkatu, Oulu, 1949.
- Torttilan koulu, Harjavalta, 1949.
- Helsingin keskustan Sokos, Mannerheimintie 9, Helsinki, 1952.
- Ainanlinna, Kauppakatu 12, Tampere, 1952.
Lähteet
- Jokinen, Teppo: Erkki Huttunen 1901–1956 – Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museo, 1993. ISBN 951-9229-82-5
Viitteet
- ↑ Uutta Sortavalaa. Seurahuone- ja juhlahuoneistorakennus valmiina, Helsingin Sanomat, 15.04.1939, nro 100, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erkki Huttunen Wikimedia Commonsissa
- Suomen rakennustaiteen museon arkkitehtiesittely (Arkistoitu – Internet Archive)