Azovstal

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. helmikuuta 2024 kello 00.45 käyttäjän Mikko Paananen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 23. helmikuuta 2024, perustui tähän versioon.
Azovstalin tehdasaluetta (2014).
Azovstalin tehdasalueen piippuja (2007).

Azovstal (ukr. Металургійний комбінат Азовсталь, ven. Металлургический комбинат Азовсталь) oli Ukrainan Mariupolissa toimiva terästehdas, jonka omisti Metinvest. Donetskin kansantasavalta on takavarikoinut ukrainalaisten oligarkkien omaisuuden.[1]

Tehdas on Ukrainan suurimpia metallurgian alan yhtiöitä. Tehdas on perustettu 1933.[2] Neuvostoliiton korkein taloudellinen neuvosto päätti helmikuussa 1930 perustaa uuden terästehtaan Mariupoliin, sillä kaupunki oli merellisesti lähinnä Kertšin niemimaan Kamyš-Burunskojen rautamalmivaroja. Kertšrudstroi alkoi valmistella malmivarojen hyödyntämistä ja Mariupolissa aloitettiin uuden sataman ja masuunien rakentaminen Kalmiusjoen vasemmalle rannalle.lähde?

Tehtaan avasivat sen ensimmäinen johtaja Ja. S. Gugel ja Ukrainan kommunistisen puolueen johtaja S. V. Kosior. Ensimmäinen valurauta valmistui 12. elokuuta 1933.[3] Tehdasalue käsitti 11 neliökilometriä ja sillä on oma satama Mustallemerelle.[4]

Tehdas on kombinaatti, joka myös tuottaa kivihiilestä koksia teräksenvalmistukseen. Lisäksi se toimii läheisessä yhteistyössä Metinvestin Mariupolin Iljitšin metallurginen kombinaatin (Маріупольський металургійний комбінат імені Ілліча, Мариупольский металлургический комбинат имени Ильича) kanssa, joka tuottaa rautamalmirikastetta.[5] Se kykenee tuottamaan 6–200 mm:n paksuisia ja 1 500–3 200 mm:n levyisiä teräslevyjä laivanrakennuksen- ja muihin tarpeisiin, suuren halkaisijan putkia kaasun- ja öljynkuljetukseen ja off-shore-rakenteita. Tehdas on Ukrainan suurimpia rautatiekiskojen valmistajia.[2]

Tehtaan alueella käytiin laajoja taisteluja Mariupolin piiritystilanteessa keväällä 2022.[6] DNR:n johto on ilmoittanut että Azovstalia ei kunnosteta, vaan miinanraivauksen jälkeen tehdasalue puretaan ja sen tilalle tulee teknologiapuisto.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mansur Mirovalev: Will the war with Russia rein in Ukraine’s oligarchs? Al Jazeera. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b Metinvest :: About us :: Azovstal today azovstal.metinvestholding.com. Viitattu 22.3.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Ждановский металлургический завод «Азовсталь» им. Серго Орджоникидзе // Большая Советская Энциклопедия. / под ред. А. М. Прохорова. 3-е изд. том 9. М., Советская энциклопедия, 1972. стр. 129
  4. ↑ https://www.aljazeera.com/news/2022/6/22/will-the-war-with-russia-rein-in-ukraines-oligarchs
  5. ↑ Azovstal Iron and Steel Works - Information, indicators, production GMK Center. Viitattu 22.3.2022. (englanti)
  6. ↑ Konttinen, Jussi: ”Oli pakko antautua jäädäksemme henkiin” – Azovstalin bunkkerista vangiksi viedyt kertovat hirvittävistä kuukausista Helsingin Sanomat. 11.12.2022. Viitattu 30.7.2023.
  7. ↑ https://topwar.ru/232160-v-mariupole-zapustili-proizvodstvo-na-metallurgicheskom-kombinate-imeni-ilicha.html

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Azovstal&oldid=22212254”