Auge
Auge (m.kreik. Αὐγή, Augē) oli kreikkalaisessa mytologiassa Tegean kuninkaan Aleoksen tytär ja Athenen papitar. Herakles vietteli hänet temppelin pohjoispuolella sijainneen lähteen luona.[1] Tästä suhteesta syntyi Telefos.[2]
Ero
Lapsen ja äidin kohtalosta syntymän jälkeen on olemassa useita eri versioita. Yhden mukaan oraakkeli oli kertonut Aleokselle, että hänen tyttären poikansa tappaisi hänen omat poikansa. Tämän vuoksi Aleos oli määrännyt Augen antamaan siveyslupauksen ja ryhtymään Athenen papittareksi. Lapsen synnyttyä Auge yritti peitellä tapahtunutta piilottamalla lapsen temppeliin, mutta kun maahan iski kato ja Aleos kysyi neuvoa oraakkelilta, tämä kertoi Athenen temppelissä olevan jotakin epäpyhää. Aleos tutkitutti temppelin, josta Telefos sitten löytyi. Aleos määräsi lapsen hylättäväksi Parthenion-vuorelle, ja Auge puolestaan annettiin Naupliokselle hukutettavaksi, mutta tämä antoi hänet Myysian kuningas Teuthraalle.[3]
Pausanias kertoo, kuinka Aleos antoi panna tyttärensä ja tämän vastasyntyneen lapsen arkkuun ja jättää heidät meren kuljetettaviksi. Arkku ajelehti Myysiaan, jossa kuningas Teuthras rakastui Augeen ja meni tämän kanssa naimisiin.[4][5]
Hyginuksen versiossa Auge synnytti Telefoksen salaa Parthenion-vuorella ja pakeni itse isäänsä peläten kuningas Teuthraan luo, joka otti hänet tyttärekseen.[6]
Diodoros Sisilialaisen versiossa Aleos huomasi vielä Augen odottaessa lastaan tämän olevan raskaana ja kysyi lapsen isää. Kun hän ei uskonut tyttärensä vastausta, hän antoi tyttärensä Nauplioksen käsiin käskien tämän hukuttaa tyttärensä mereen. Matkalla Naupliaan Auge synnytti Telefoksen Parthenion-vuorella, jonne hän kätki tämän. Naupliassa Nauplios ei kuitenkaan hukuttanut Augea, vaan antoi tämän lahjaksi kaarialaisille, jotka puolestaan luovuttivat tämän Myysian kuninkaalle Teuthraalle.[7][8]
Jälleennäkeminen
Augen ja Telefoksen kohtaamisesta uudelleen on kaksi erilaista versiota. Ensimmäisessä Telefos kysyi oraakkelilta neuvoa löytääkseen vanhempansa, ja tämä kehotti häntä menemään Myysiaan. Täällä Telefos kohtasi äitinsä, ja kun hänen isänsä selvisi kaikille, hänet otettiin hyvin vastaan. Kuningas Teuthras adoptoi Telefoksen omaksi pojakseen, antoi tyttärensä Agriopen hänelle puolisoksi ja nimesi hänet seuraajakseen.[9] Toisessa versiossa Telefos saapui Myysiaan Parthenopaioksen kanssa, ja Teuthras lupasi hänelle valtaistuimen ja Augen puolisoksi, jos hän suojelisi häntä valtaa tavoittelevalta Idaalta. Näin tapahtuikin Telefoksen voitettua Idaan taistelussa, mutta heidän tietämättä olevansa äiti ja poika, Auge valmistautui murhaamaan Telefoksen hääyönä uskollisuudesta Heraklesta kohtaan. Valmistautuessaan surmaamaan poikansa miekalla, jumalat lähettivät heidän väliinsä valtavan käärmeen, jolloin Auge pudotti kauhusta miekkansa. Tällöin Telefos puolestaan valmistautui surmaamaan äitinsä, mutta tämä huusi Heraklesta apuun, jolloin Telefos tunnisti äitinsä ja vei hänet takaisin kotimaahansa.[10]
Pausanias kertoi nähneensä Augen haudan Pergamonissa.[4]
Lähteet
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 8.47.4 (engl. käännös)
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.8 ((engl. käännös))
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.9.1 ((engl. käännös))
- ↑ a b Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 8.4.9 (engl. käännös)
- ↑ Strabon: Geografia 13.1.70 (engl. käännös)
- ↑ Hyginus: Fabulae ic (engl. käännös)
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.33.7-10 (engl. käännös)
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 8.48.7 (engl. käännös)
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.33.11-12 (engl. käännös)
- ↑ Hyginus: Fabulae c (engl. käännös)