Ero sivun ”Mia Green” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pohjatiedot - viitteet vielä puuttuu
Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
 
Viitteitä
Rivi 15: Rivi 15:
}}
}}


'''Maria Amalia "Mia" Green''' (o.s. '''Lundmark''', [[14. huhtikuuta]] [[1870]] [[Roslags-Bro]], [[Uplanti]] Ruotsi – [[24. kesäkuuta]] [[1949]] [[Haaparanta]]) oli ruotsalainen [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[valokuvaaja]], joka tuli tunnetuksi ennen kaikkea [[Ensimäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaisista valokuvistaan. Green työskenteli Haaparannan ensimmäisenä valokuvaajana vuodesta 1894 aina vuoteen 1945 asti eli yli 50 vuoden ajan.
'''Maria Amalia "Mia" Green''' (o.s. '''Lundmark''', [[14. huhtikuuta]] [[1870]] [[Roslags-Bro]], [[Uplanti]] Ruotsi – [[24. kesäkuuta]] [[1949]] [[Haaparanta]]) oli ruotsalainen [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[valokuvaaja]], joka tuli tunnetuksi ennen kaikkea [[Ensimäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaisista valokuvistaan. Green työskenteli Haaparannan ensimmäisenä valokuvaajana vuodesta 1894 aina vuoteen 1945 asti eli yli 50 vuoden ajan.<ref name="pophist">{{Lehtiviite | Otsikko = Mia Gren i Haparanda - Fotografen med fokpus på krigets offer | Julkaisu = Populär Historia | Tekijä = Anne-Marie Nilsson | Ajankohta = 1.7.1963 | Sivut = 28-37 | www = | www-teksti = | Viitattu = 19.12.2022 {{sv}} }}</ref>


== Lapsuus Skellefteåssa ja kouluttautuminen Tukholmassa ==
== Lapsuus Skellefteåssa ja kouluttautuminen Tukholmassa ==


Maria Amalia "Mia" Lundmark kasvoi isoäitinsä luona [[Skellefteå]]ssa. Mian äiti meni uusiin naimisiin ja sai seitsemän lasta. Mian äidin uusi perhe muutti Amerikkaan. Ensimmäinen Mian työpaikka oli palvelijan ammatti [[Piitime]]ssä. Mia muutti 20-vuotiaana [[Tukholma]]an tarkoituksenaan oppia [[ompelija]]n ammatti, joka jäi syrjään Mian opittua tuntemaan valokuvauksen. Opittuaan valokuvauksen Mia Lundmark siirtyi takaisin pohjoiseen Piitimeen valokuvaaja [[Fredrika Bergström]]in apulaiseksi.
Maria Amalia "Mia" Lundmark kasvoi isoäitinsä luona [[Skellefteå]]ssa. Mian äiti meni uusiin naimisiin ja sai seitsemän lasta. Mian äidin uusi perhe muutti Amerikkaan. Ensimmäinen Mian työpaikka oli palvelijan ammatti [[Piitime]]ssä. Mia muutti 20-vuotiaana [[Tukholma]]an tarkoituksenaan oppia [[ompelija]]n ammatti, joka jäi syrjään Mian opittua tuntemaan valokuvauksen. Opittuaan valokuvauksen Mia Lundmark siirtyi takaisin pohjoiseen Piitimeen valokuvaaja [[Fredrika Bergström]]in apulaiseksi.<ref name="pophist"/>


== Haaparannan ensimmäinen valokuvaaja ==
== Haaparannan ensimmäinen valokuvaaja ==


Vuonna 1895 Mia Lundmark muutti 25-vuotiaana rajakaupunki Haaparannalle ja perusti siellä kaupungin ensimmäisen valokuvaamon. Vuonna 1898 Mia avioitui kaupungin opettajaseminaarin musiikinopettaja Bror Greenin kanssa. Heille syntyi neljä lasta, kolme tyttöä ja poika. Kasvavasta perheestään huolimatta Mia Green jatkoi valokuvausta. Hänellä oli liikkeessään apulaisia. Vuonna 1900 hän hankki polkupyörän, joka oli hänelle keskeinen väline liikkuessaan rajaseudulla.
Vuonna 1895 Mia Lundmark muutti 25-vuotiaana rajakaupunki Haaparannalle ja perusti siellä kaupungin ensimmäisen valokuvaamon. Vuonna 1898 Mia avioitui kaupungin opettajaseminaarin musiikinopettaja Bror Greenin kanssa. Heille syntyi neljä lasta, kolme tyttöä ja poika. Kasvavasta perheestään huolimatta Mia Green jatkoi valokuvausta. Hänellä oli liikkeessään apulaisia. Vuonna 1900 hän hankki polkupyörän, joka oli hänelle keskeinen väline liikkuessaan rajaseudulla.<ref name="pophist"/>


Toiminta laajeni vuosien kuluessa niin, että hänellä oli valokuvaamot myös [[Seittenkari]]n saarella ja [[Kemi]]ssä Suomen puolella. Mia Greenillä oli useita apulaisia, jotka sittemmin perustivat omia valokuvaamojaan, kuten Hildur Ortman Haaparannalla, Ida Barrel [[Jällivaara]]ssa, Hilda Andersson [[Övertorneå]]lla [[Hildur Larsson]] Kemissä ja [[Ida Björk]] [[Tornio]]ssa.
Toiminta laajeni vuosien kuluessa niin, että hänellä oli valokuvaamot myös [[Seittenkari]]n saarella ja [[Kemi]]ssä Suomen puolella. Mia Greenillä oli useita apulaisia, jotka sittemmin perustivat omia valokuvaamojaan, kuten Hildur Ortman Haaparannalla, Ida Barrel [[Jällivaara]]ssa, Hilda Andersson [[Övertorneå]]lla [[Hildur Larsson]] Kemissä ja [[Ida Björk]] [[Tornio]]ssa.<ref name="pophist"/>


Valokuvauksen lisäksi Mia oli myös yhteiskunnallisesti aktiivi nin, että hänet valittiin naisten oikeuksia ajavan ''Landforeningen för kvinnans politiska rösträtt (lyhenne LKPR)'' -yhdistyksen hallitukseen.
Valokuvauksen lisäksi Mia oli myös yhteiskunnallisesti aktiivi niin, että hänet valittiin naisten oikeuksia ajavan ''Landforeningen för kvinnans politiska rösträtt (lyhenne LKPR)'' -yhdistyksen hallitukseen.<ref name="femin">
{{Verkkoviite|Osoite = https://skbl.se/en/article/MariaMiaAmaliaGreen |Nimeke = ​Maria (Mia) Amalia Green |Julkaisija = Svenskt kvinnobiografiskt lexikon | Tekijä=Karin Tjernström | Viitattu = 19.12.2022 {{en}} }}</ref>


== Ensimmäinen maailmansota ja sen myötä kuuluisaksi valokuvaajaksi ==
== Ensimmäinen maailmansota ja sen myötä kuuluisaksi valokuvaajaksi ==
Elokuussa 1914 käynnistynyt maailmansota muutti rajakaupunkien eli Suomen Tornion ja Ruotsin Haaparannan asemaa. Rajakaupungeista tuli ainoa maayhteys [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ja sen läntisten liittolaisten välillä. Aikakauteen liittyvät suuret pakolaisvirrat ja invalidisoituneet sotavangit, jotka kulkivat rajan yli. Lisäksi salakuljetus toi seudulla äkkirikastuneita ihmisiä. Mia Green sai näitä äkkirikastuneita tukemaan LKPR-yhdistyksen kautta hätääkärsiviä alueen läpi kulkevia ihmisiä.
Elokuussa 1914 käynnistynyt maailmansota muutti rajakaupunkien eli Suomen Tornion ja Ruotsin Haaparannan asemaa. Rajakaupungeista tuli ainoa maayhteys [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ja sen läntisten liittolaisten välillä. Aikakauteen liittyvät suuret pakolaisvirrat ja invalidisoituneet sotavangit, jotka kulkivat rajan yli. Lisäksi salakuljetus toi seudulla äkkirikastuneita ihmisiä. Mia Green sai näitä äkkirikastuneita tukemaan LKPR-yhdistyksen kautta hätääkärsiviä alueen läpi kulkevia ihmisiä.<ref name="femin"/><ref name="pophist"/> <ref name="hilda">{{Kirjaviite | Nimeke = Progress or Perish: Northern Perspectives on Social Change | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 2006 | Tekijä = Sandra Wallenius-Korkalo | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 66 | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =978-1-317-07528-8 | www = https://books.google.com/books?id=sgXtCwAAQBAJ&q=%22mia+green%22+photographer+Haparanda&pg=PA158| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.12.2022 | Kieli = }}</ref>


Mia Green toimitti maailmansodan vuosina lukuisia ottamiaan kuvia kansainvälisiin lehtiin. kuvausten kohteena olivat mm. rajan yli kulkeneet pakolaiset, suunnatomaksi laajentunut postiliikenne valtavine välivarastoineen, kansainväliset kuninkaalliset ja kulttuurielämän kuuluisuudet, sotainvalidikuljetukset.
Mia Green toimitti maailmansodan vuosina lukuisia ottamiaan kuvia kansainvälisiin lehtiin. kuvausten kohteena olivat mm. rajan yli kulkeneet pakolaiset, suunnatomaksi laajentunut postiliikenne valtavine välivarastoineen, kansainväliset kuninkaalliset ja kulttuurielämän kuuluisuudet, sotainvalidikuljetukset.<ref name="pophist"/>


{{Pääartikkeli|[[Tornio ja ensimmäinen maailmansota]]}}
{{Pääartikkeli|[[Tornio ja ensimmäinen maailmansota]]}}
Rivi 38: Rivi 39:
== Maailmansodan jälkeen yhteiskunnallinen vaikuttaja ==
== Maailmansodan jälkeen yhteiskunnallinen vaikuttaja ==
[[Tiedosto:Monument över fallna militärer i Första Världskriget.jpg|250px|thumb|right|Vuonna 1919 pystytettiin Haaparannan hautausmaalle muistomerkki haudatuille itävaltalaisille, saksalaisille ja turkkilaisille keskusvaltojen siirtokuljetuksissa kuolleille invalidisoituneille sotilaille. Mia Gren rahoitti henkilökohtaisesti muistomerkin rakentamista ja myöhemmin hoiti henkilökohtaisesti sen kukkaistutuksia.]]
[[Tiedosto:Monument över fallna militärer i Första Världskriget.jpg|250px|thumb|right|Vuonna 1919 pystytettiin Haaparannan hautausmaalle muistomerkki haudatuille itävaltalaisille, saksalaisille ja turkkilaisille keskusvaltojen siirtokuljetuksissa kuolleille invalidisoituneille sotilaille. Mia Gren rahoitti henkilökohtaisesti muistomerkin rakentamista ja myöhemmin hoiti henkilökohtaisesti sen kukkaistutuksia.]]
Mia Green oli heti päättyneen maailmansodan jälkeen aktiivisti mukana Haaparannalle rakennetavan vanhustentalon rakentamisessa. Kaikkien vaikeuksien jälkeen vuonna 1928 talo saatiin valmiiksi. Vuosian 1919-26 hän oli Haaparannan kaupunginvaltuuston jäsen edustaen oikeiston vaaliyhdistystä.
Mia Green oli heti päättyneen maailmansodan jälkeen aktiivisti mukana Haaparannalle rakennetavan vanhustentalon rakentamisessa. Kaikkien vaikeuksien jälkeen vuonna 1928 talo saatiin valmiiksi. Vuosian 1919-26 hän oli Haaparannan kaupunginvaltuuston jäsen edustaen oikeiston vaaliyhdistystä.<ref name="pophist"/>


Toinen näkyvä aikaansaannos Haaparannalla oli [[Keskusvallat|keskusvaltojen]] eli [[Itävalta-Unkari]]n, [[Saksa]]n ja [[Turkki|Turkin]], kuljetuksen aikana kuolleiden ja Haaparannan hautausmaalle haudattujen sotilaiden muistomerkki, jonka pystyttämiseen Mia Green osallistui aktiivisti. Lisäksi hän hoiti henkilökohtaisesti vuosien ajan kukkakoristeet muistiomerkin ympärille. Tämän työn johdosta Saksan ja Itävallan [[Punainen risti|Punaiset ristit]] myönsivät hänelle maittensa Punaisen ristin mitalit.
Toinen näkyvä aikaansaannos Haaparannalla oli [[Keskusvallat|keskusvaltojen]] eli [[Itävalta-Unkari]]n, [[Saksa]]n ja [[Turkki|Turkin]], kuljetuksen aikana kuolleiden ja Haaparannan hautausmaalle haudattujen sotilaiden muistomerkki, jonka pystyttämiseen Mia Green osallistui aktiivisti. Lisäksi hän hoiti henkilökohtaisesti vuosien ajan kukkakoristeet muistiomerkin ympärille. Tämän työn johdosta Saksan ja Itävallan [[Punainen risti|Punaiset ristit]] myönsivät hänelle maittensa Punaisen ristin mitalit.<ref name="pophist"/>


Mia Green toimi valokuvaajana vielä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan ja kuvasi erityisesti pakolaiskuljetuksia. Valokuvaajauransa hän päätti vuonna 1945.
Mia Green toimi valokuvaajana vielä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan ja kuvasi erityisesti pakolaiskuljetuksia. Valokuvaajauransa hän päätti vuonna 1945.
Rivi 48: Rivi 49:
== Mia Greenin muisto ==
== Mia Greenin muisto ==
[[Tiedosto:Mia Green monument Haparanda.JPG|180px|thumb|right|Vuonna 1988 paljastettiin Mia Greenistä Haaparannan keskustassa Mia Greenille nimetyssä puistossa Lars Stålnacken suunnittelema monumentti tekstillä "valokuvaaja, pioneeri ja humanisti".]]
[[Tiedosto:Mia Green monument Haparanda.JPG|180px|thumb|right|Vuonna 1988 paljastettiin Mia Greenistä Haaparannan keskustassa Mia Greenille nimetyssä puistossa Lars Stålnacken suunnittelema monumentti tekstillä "valokuvaaja, pioneeri ja humanisti".]]
Kaikki Mia Greenin lasilevyille ottamat valokuvat eivät ole valitettavasti säilyneet, sillä kiinteistö, jossa hänen valokuvaliikkeensä sijaitsi, purettiin ja samassa yhteydessä tuhottiin osa hänen valokuvalevyistä ja -negatiiveistä. Lisäksi vuonna 1961 katosi Haaparanta en.nen ja nyt -kirjan teon yhteydessä joukko Grenie kuvien alkuperäislasilevyjä ja -negatiivejä. Haaparannan kaupunki on 1970-luvulta lähtien kuitenkin luonut säilytettävää Mia Greenin kuvakokoelmaa.
Kaikki Mia Greenin lasilevyille ottamat valokuvat eivät ole valitettavasti säilyneet, sillä kiinteistö, jossa hänen valokuvaliikkeensä sijaitsi, purettiin ja samassa yhteydessä tuhottiin osa hänen valokuvalevyistä ja -negatiiveistä. Lisäksi vuonna 1961 katosi Haaparanta en.nen ja nyt -kirjan teon yhteydessä joukko Grenie kuvien alkuperäislasilevyjä ja -negatiivejä. Haaparannan kaupunki on 1970-luvulta lähtien kuitenkin luonut säilytettävää Mia Greenin kuvakokoelmaa.<ref name="pophist"/>


Vuonna 198 Haaparannalle perustettiin hänen nimeään kantava puisto, jossa paljastettiin hänen kunniakseen muistomerkki.
Vuonna 1988 Haaparannalle perustettiin hänen nimeään kantava puisto, jossa paljastettiin hänen kunniakseen muistomerkki.<ref>
{{Verkkoviite|Osoite = https://web.archive.org/web/20171110225447/http://www.haparandatornio.com/se-och-upplev/Minnesm%C3%A4rken-i-Haparanda/504|Nimeke = ​Minnesmärken i Haparanda |Julkaisija = haparandatornio.com | Viitattu=19.12.2022 {{sv}} }}</ref>

==Perheestä==
Mia Greenillä oli siis neljä lasta, joista nuorin eli [[Lennart Green]] (1913-2007) seurasi urallaan äitinsä jalanjälkiä työskennellen valokuvaajana [[Berliini]]ssä ja [[Pariisi]]ssa. Lennart oli naimksissa ranskalaisen näyttelijän [[Jeanne Le Flem]] kanssa. Heillä oli kaksi lasta eli [[Marika Green]] (s.1943), tunnettu ranskalainen elokuva- ja TV-näyttelijä, sekä poika Walter (s.1940), joka toimi hammaslääkärinä. Hän oli naimisissa ranskalaisen näyttelijä [[Marlène Jobert]]in (s.1940) kanssa ja heillä on kaksi lasta Eva ja Joy. [[Eva Green]] on tunnettu ranskalainen näyttelijä, jonka isoisän äiti on siis Mia Green.<ref name="pophist"/>


== Viitteet ==
== Viitteet ==
Rivi 58: Rivi 63:
{{AAKKOSTUS:Green, Mia}}
{{AAKKOSTUS:Green, Mia}}
[[Luokka:Ruotsalaiset valokuvaajat]]
[[Luokka:Ruotsalaiset valokuvaajat]]
[[Luokka:Ruotsalaiset feministit]]
[[Luokka:Vuonna 1870 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1870 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1949 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1949 kuolleet]]

Versio 19. joulukuuta 2022 kello 19.03

Mia Green
os. Mia Lundmark
Mia Green, kuva vuodelta 1900.
Mia Green, kuva vuodelta 1900.
Henkilötiedot
Koko nimi Maria Amalia "Mia" Green
Syntynyt14. huhtikuuta 1870
Roslags-Bro, Uplanti
Kuollut24. kesäkuuta 1949
Haaparanta
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti valokuvaaja

Maria Amalia "Mia" Green (o.s. Lundmark, 14. huhtikuuta 1870 Roslags-Bro, Uplanti Ruotsi – 24. kesäkuuta 1949 Haaparanta) oli ruotsalainen ruotsalainen valokuvaaja, joka tuli tunnetuksi ennen kaikkea ensimmäisen maailmansodan aikaisista valokuvistaan. Green työskenteli Haaparannan ensimmäisenä valokuvaajana vuodesta 1894 aina vuoteen 1945 asti eli yli 50 vuoden ajan.[1]

Lapsuus Skellefteåssa ja kouluttautuminen Tukholmassa

Maria Amalia "Mia" Lundmark kasvoi isoäitinsä luona Skellefteåssa. Mian äiti meni uusiin naimisiin ja sai seitsemän lasta. Mian äidin uusi perhe muutti Amerikkaan. Ensimmäinen Mian työpaikka oli palvelijan ammatti Piitimessä. Mia muutti 20-vuotiaana Tukholmaan tarkoituksenaan oppia ompelijan ammatti, joka jäi syrjään Mian opittua tuntemaan valokuvauksen. Opittuaan valokuvauksen Mia Lundmark siirtyi takaisin pohjoiseen Piitimeen valokuvaaja Fredrika Bergströmin apulaiseksi.[1]

Haaparannan ensimmäinen valokuvaaja

Vuonna 1895 Mia Lundmark muutti 25-vuotiaana rajakaupunki Haaparannalle ja perusti siellä kaupungin ensimmäisen valokuvaamon. Vuonna 1898 Mia avioitui kaupungin opettajaseminaarin musiikinopettaja Bror Greenin kanssa. Heille syntyi neljä lasta, kolme tyttöä ja poika. Kasvavasta perheestään huolimatta Mia Green jatkoi valokuvausta. Hänellä oli liikkeessään apulaisia. Vuonna 1900 hän hankki polkupyörän, joka oli hänelle keskeinen väline liikkuessaan rajaseudulla.[1]

Toiminta laajeni vuosien kuluessa niin, että hänellä oli valokuvaamot myös Seittenkarin saarella ja Kemissä Suomen puolella. Mia Greenillä oli useita apulaisia, jotka sittemmin perustivat omia valokuvaamojaan, kuten Hildur Ortman Haaparannalla, Ida Barrel Jällivaarassa, Hilda Andersson Övertorneålla Hildur Larsson Kemissä ja Ida Björk Torniossa.[1]

Valokuvauksen lisäksi Mia oli myös yhteiskunnallisesti aktiivi niin, että hänet valittiin naisten oikeuksia ajavan Landforeningen för kvinnans politiska rösträtt (lyhenne LKPR) -yhdistyksen hallitukseen.[2]

Ensimmäinen maailmansota ja sen myötä kuuluisaksi valokuvaajaksi

Elokuussa 1914 käynnistynyt maailmansota muutti rajakaupunkien eli Suomen Tornion ja Ruotsin Haaparannan asemaa. Rajakaupungeista tuli ainoa maayhteys Venäjän keisarikunnan ja sen läntisten liittolaisten välillä. Aikakauteen liittyvät suuret pakolaisvirrat ja invalidisoituneet sotavangit, jotka kulkivat rajan yli. Lisäksi salakuljetus toi seudulla äkkirikastuneita ihmisiä. Mia Green sai näitä äkkirikastuneita tukemaan LKPR-yhdistyksen kautta hätääkärsiviä alueen läpi kulkevia ihmisiä.[2][1] [3]

Mia Green toimitti maailmansodan vuosina lukuisia ottamiaan kuvia kansainvälisiin lehtiin. kuvausten kohteena olivat mm. rajan yli kulkeneet pakolaiset, suunnatomaksi laajentunut postiliikenne valtavine välivarastoineen, kansainväliset kuninkaalliset ja kulttuurielämän kuuluisuudet, sotainvalidikuljetukset.[1]

Maailmansodan jälkeen yhteiskunnallinen vaikuttaja

Vuonna 1919 pystytettiin Haaparannan hautausmaalle muistomerkki haudatuille itävaltalaisille, saksalaisille ja turkkilaisille keskusvaltojen siirtokuljetuksissa kuolleille invalidisoituneille sotilaille. Mia Gren rahoitti henkilökohtaisesti muistomerkin rakentamista ja myöhemmin hoiti henkilökohtaisesti sen kukkaistutuksia.

Mia Green oli heti päättyneen maailmansodan jälkeen aktiivisti mukana Haaparannalle rakennetavan vanhustentalon rakentamisessa. Kaikkien vaikeuksien jälkeen vuonna 1928 talo saatiin valmiiksi. Vuosian 1919-26 hän oli Haaparannan kaupunginvaltuuston jäsen edustaen oikeiston vaaliyhdistystä.[1]

Toinen näkyvä aikaansaannos Haaparannalla oli keskusvaltojen eli Itävalta-Unkarin, Saksan ja Turkin, kuljetuksen aikana kuolleiden ja Haaparannan hautausmaalle haudattujen sotilaiden muistomerkki, jonka pystyttämiseen Mia Green osallistui aktiivisti. Lisäksi hän hoiti henkilökohtaisesti vuosien ajan kukkakoristeet muistiomerkin ympärille. Tämän työn johdosta Saksan ja Itävallan Punaiset ristit myönsivät hänelle maittensa Punaisen ristin mitalit.[1]

Mia Green toimi valokuvaajana vielä toisen maailmansodan aikaan ja kuvasi erityisesti pakolaiskuljetuksia. Valokuvaajauransa hän päätti vuonna 1945.

Mia Green kuoli kesäkuussa 1949 79-vuotiaana. Hänen hautansa sijaitsee hyvin lähellä invalidisotilaiden hautamuistomerkkiä.

Mia Greenin muisto

Vuonna 1988 paljastettiin Mia Greenistä Haaparannan keskustassa Mia Greenille nimetyssä puistossa Lars Stålnacken suunnittelema monumentti tekstillä "valokuvaaja, pioneeri ja humanisti".

Kaikki Mia Greenin lasilevyille ottamat valokuvat eivät ole valitettavasti säilyneet, sillä kiinteistö, jossa hänen valokuvaliikkeensä sijaitsi, purettiin ja samassa yhteydessä tuhottiin osa hänen valokuvalevyistä ja -negatiiveistä. Lisäksi vuonna 1961 katosi Haaparanta en.nen ja nyt -kirjan teon yhteydessä joukko Grenie kuvien alkuperäislasilevyjä ja -negatiivejä. Haaparannan kaupunki on 1970-luvulta lähtien kuitenkin luonut säilytettävää Mia Greenin kuvakokoelmaa.[1]

Vuonna 1988 Haaparannalle perustettiin hänen nimeään kantava puisto, jossa paljastettiin hänen kunniakseen muistomerkki.[4]

Perheestä

Mia Greenillä oli siis neljä lasta, joista nuorin eli Lennart Green (1913-2007) seurasi urallaan äitinsä jalanjälkiä työskennellen valokuvaajana Berliinissä ja Pariisissa. Lennart oli naimksissa ranskalaisen näyttelijän Jeanne Le Flem kanssa. Heillä oli kaksi lasta eli Marika Green (s.1943), tunnettu ranskalainen elokuva- ja TV-näyttelijä, sekä poika Walter (s.1940), joka toimi hammaslääkärinä. Hän oli naimisissa ranskalaisen näyttelijä Marlène Jobertin (s.1940) kanssa ja heillä on kaksi lasta Eva ja Joy. Eva Green on tunnettu ranskalainen näyttelijä, jonka isoisän äiti on siis Mia Green.[1]

Viitteet

  1. a b c d e f g h i j Anne-Marie Nilsson: Mia Gren i Haparanda - Fotografen med fokpus på krigets offer. Populär Historia, 1.7.1963, s. 28-37.
  2. a b Karin Tjernström: ​Maria (Mia) Amalia Green Svenskt kvinnobiografiskt lexikon. Viitattu 19.12.2022 (englanniksi).
  3. Sandra Wallenius-Korkalo: Progress or Perish: Northern Perspectives on Social Change, s. 66. Helsinki: Routledge, 2006. ISBN 978-1-317-07528-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.12.2022).
  4. ​Minnesmärken i Haparanda haparandatornio.com. Viitattu 19.12.2022 (ruotsiksi).