vavahtaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vavahtaminen (38)
- teonnimi verbistä vavahtaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vavahtaminen | vavahtamiset |
| genetiivi | vavahtamisen | vavahtamisten vavahtamisien |
| partitiivi | vavahtamista | vavahtamisia |
| akkusatiivi | vavahtaminen; vavahtamisen |
vavahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vavahtamisessa | vavahtamisissa |
| elatiivi | vavahtamisesta | vavahtamisista |
| illatiivi | vavahtamiseen | vavahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vavahtamisella | vavahtamisilla |
| ablatiivi | vavahtamiselta | vavahtamisilta |
| allatiivi | vavahtamiselle | vavahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vavahtamisena (vavahtamisna) |
vavahtamisina |
| translatiivi | vavahtamiseksi | vavahtamisiksi |
| abessiivi | vavahtamisetta | vavahtamisitta |
| instruktiivi | – | vavahtamisin |
| komitatiivi | – | vavahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vavahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vavahtamis- | |