uno

Katso myös: Uno

uno m., una f. (monikko unos m., unas f.)

1. yksi, ainut, jakamaton
2. ainutlaatuinen

uno

1. itsenäinen maskuliinimuoto sanasta un

uno m.

1. (kardinaaliluku) itsenäinen maskuliinimuoto sanasta un; yksi

uno m.

1. yksikön maskuliinin määräinen artikkeli, ei suomenneta; käytetään p- tai s-kirjaimella alkavilla konsonanttiryhmillä ja z-kirjaimella alkavien sanojen edellä

   uno psicologo, uno sceicco, uno scoiattolo, uno zoo

uno

1. (kardinaaliluku) yksi

• zero, uno, due, tre, quattro, cinque, sei, sette, otto, nove, dieci
• järjestysluku primo

ūnō

1. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta ūnus
2. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta ūnus