suhtautua

suhtautua (52-F) (taivutus[luo])

1. olla jollakulla tietty asenne jkta tai jtk kohtaan

   Asiantuntijayhteisössä ei voi suhtautua muihin väheksyvästi.

• tavutus: suh‧tau‧tu‧a / suh‧ta‧u‧tu‧a

johdos substantiivista suhta^[1] (suhta- + -utu- + -a)

• substantiivit: suhtautuminen

suhtautumistapa

• suhtautua Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 310 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa