rapa

Katso myös: Rapa

rapa (9-E)

1. mullan ja veden märkä sekoitus, kura, muta, mura, lieju

• IPA: /ˈrɑpɑ/
• tavutus: ra‧pa

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rapa	ravat
genetiivi	ravan	rapojen (rapain)
partitiivi	rapaa	rapoja
akkusatiivi	rapa; ravan	ravat
sisäpaikallissijat
inessiivi	ravassa	ravoissa
elatiivi	ravasta	ravoista
illatiivi	rapaan	rapoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ravalla	ravoilla
ablatiivi	ravalta	ravoilta
allatiivi	ravalle	ravoille
muut sijamuodot
essiivi	rapana	rapoina
translatiivi	ravaksi	ravoiksi
abessiivi	ravatta	ravoitta
instruktiivi	–	ravoin
komitatiivi	–	rapoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	rava-
vahva vartalo	rapa-
konsonantti- vartalo	-

• vanha germaaninen laina^[1]

• verbit: rapautua

• rapajuoppo, rapakeli, rapakivi, rapakunto

rapakalja

• niin, että rapa roiskuu
  1. liian nopeasti tai muulla tavalla holtittomasti

• rapa Kielitoimiston sanakirjassa
• rapa Tieteen termipankissa

rapa (9)

1. Rapan saarella, Ranskan Polynesiassa puhuttava uhanalainen austronesialainen kieli, jolla on noin 500 puhujaa (kielitunnus: ray)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rapa	–
genetiivi	rapan	–
partitiivi	rapaa	–
akkusatiivi	rapa; rapan	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	rapassa	–
elatiivi	rapasta	–
illatiivi	rapaan	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	rapalla	–
ablatiivi	rapalta	–
allatiivi	rapalle	–
muut sijamuodot
essiivi	rapana	–
translatiivi	rapaksi	–
abessiivi	rapatta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	rapoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rapa-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

• arpa, para, para-

• Artikkeli 965 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

rapa f. (monikko rape[luo])

1. nauris

rapa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä rapare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rapare

rapa f.

1. rypäleen maltoisa osa, johon eivät sisälly siemenet tai kuori
2. pieni kimppu oliivi- tai muun puun kukkia
3. moni vehkakasvien heimoon kuuluva yksisirkkaisten laji tai sellaisen yksilö

rapa

1. saari

rapa

1. salama

rapa (1)

1. röyhtäistä, röyhtäillä
2. (vanhentunut) pitää narisevaa ääntä

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: rapa
• passiivin infinitiivi: rapas
• aktiivin part. prees: rapande [luo]
• passiivin part. prees: rapandes
• part. perf.: yl. rapad, n. rapat, määr./mon. rapade

• substantiivit: rap

rapa

1. salama