loukuttaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]loukuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- (tekstiiliala) poistaa pellavasta luut loukulla
- (kuvaannollisesti) jatkuvasta häiritsevästä äänestä: paukuttaa, louskuttaa
- ottaa eläin kiinni loukun avulla
- Jyväskyläläinen eläinystävien rinki loukuttaa kaupunginosansa karanneita ja hylättyjä kissoja. (Yle)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlou̯kut̪ːɑːˣ/
- tavutus: lou‧kut‧taa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: loukutus