kaivaa

kaivaa (56) (taivutus)

1. tehdä alustaan alaspäin syvenevä onkalo siirtäen siitä ainetta syrjään

   Kaivetaan ensin lapioilla oja tästä tuonne pellon laitaan.

   Vuoren läpi voidaan kaivaa tunneli.

2. etsiä esiin, penkoa

   Yritän kaivaa sen paperin esiin huomiseksi.

• IPA: /ˈkɑiʋɑː/

• tavutus: kai‧vaa

• substantiivit: kaivaja, kaivaminen, kaivanne, kaivanto, kaivaus, kaivin, kaivo, kaivos, kaivu, kaivuri
• verbit: frekventatiiviset kaivella, kaiviskella; refleksiivinen kaivautua; kaivattaa

• kaivaa Kielitoimiston sanakirjassa
• kaivaa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa