jumiutuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jumiutuminen (38)
- teonnimi verbistä jumiutua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jumiutuminen | jumiutumiset |
| genetiivi | jumiutumisen | jumiutumisten jumiutumisien |
| partitiivi | jumiutumista | jumiutumisia |
| akkusatiivi | jumiutuminen; jumiutumisen |
jumiutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jumiutumisessa | jumiutumisissa |
| elatiivi | jumiutumisesta | jumiutumisista |
| illatiivi | jumiutumiseen | jumiutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jumiutumisella | jumiutumisilla |
| ablatiivi | jumiutumiselta | jumiutumisilta |
| allatiivi | jumiutumiselle | jumiutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jumiutumisena (jumiutumisna) |
jumiutumisina |
| translatiivi | jumiutumiseksi | jumiutumisiksi |
| abessiivi | jumiutumisetta | jumiutumisitta |
| instruktiivi | – | jumiutumisin |
| komitatiivi | – | jumiutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jumiutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jumiutumis- | |