fog

fog (monikko fogs)

1. sumu, usva

• foggy

fog

1. sumentaa
2. sumentua

fog yl. (2) (yks. määr. fogen [luo], mon. epämäär. fogar [luo], mon. määr. fogarna [luo])

1. liitos, saumakohta, liite, liittymä, sauma

   knacka i fogarna natista liitoksissaan

   lossna i fogarna irrota saumoistaan

fog (taipumaton)

1. syy, peruste

   han har fog för kritik hänellä on aihetta (syytä) kritiikkiin

fog

1. hammas

• uralilainen *piŋe, vrt. suomen pii, "piikki"

fog

1. pitää (otteessaan), tarttua, tarrata

   A fiú egy almát fog a kezében.

   Pojalla on omena kädessään.

2. ottaa, saada kiinni, napata

   A macska egeret fogott. - Kissa sai kiinni hiiren.

   Fogta a pénzt és elment. - Hän otti rahat ja lähti.

   Nem tudom fogni az adást a tv-ben. - En saa signaalia telkkariin.

3. futuurin apuverbi

   Esni fog. – Alkaa sataa (tulevaisuudessa)

• ugrilainen *puŋV-