merenlahti
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- meren muodostelma, jossa vesi työntyy pitkälle mantereeseen kuuluvien maa-alueiden väliin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmerenˌlɑht̪i/
- tavutus: me‧ren‧lah‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | merenlahti | merenlahdet |
| genetiivi | merenlahden | merenlahtien (merenlahtein) |
| partitiivi | merenlahtea | merenlahtia |
| akkusatiivi | merenlahti; merenlahden |
merenlahdet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | merenlahdessa | merenlahdissa |
| elatiivi | merenlahdesta | merenlahdista |
| illatiivi | merenlahteen | merenlahtiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | merenlahdella | merenlahdilla |
| ablatiivi | merenlahdelta | merenlahdilta |
| allatiivi | merenlahdelle | merenlahdille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | merenlahtena | merenlahtina |
| translatiivi | merenlahdeksi | merenlahdiksi |
| abessiivi | merenlahdetta | merenlahditta |
| instruktiivi | – | merenlahdin |
| komitatiivi | – | merenlahtine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | merenlahde- | |
| vahva vartalo | merenlahte- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- merenlahti Kielitoimiston sanakirjassa
- merenlahti Tieteen termipankissa