mens

mens m. (monikko mensen)

1. mies
2. ihminen

• mensenrecht, mensenzoon

• De mens is een wolf voor zijn medemens. Ihminen on ihmiselle susi.

mēns f. (gen. mentis)

1. ymmärrys, järki
2. ajattelu
3. ajatus, mieli

• meminī

mens

1. (alistuskonjunktio) sillä aikaa, kun

   Vi kan lese tegneserier mens vi venter.

   Voimme lukea sarjakuvia sillä aikaa, kun odotamme.

mens

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä mentir
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä mentir
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä mentir

mens yl. (yks. määr. mensen [luo], ei monikkoa)

1. (yksiköllinen, arkikieltä) kuukautiset