puutarha

Katso artikkeli Puutarha Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

puutarha (9)

1. puilla, pensailla ja kukkaistutuksilla koristeltu rauhallinen ulkoalue, jossa usein tuotetaan koristekasvien lisäksi juureksia ja vihanneksia
2. (arkikieltä, kiertoilmaus) häpykarvoitus

• IPA: /ˈpuːˌt̪ɑrhɑ/
• tavutus: puu‧tar‧ha

• yhdyssana sanoista puu ja tarha

• kasvihuone, kasvimaa
• kasvitieteellinen puutarha
• puisto
• puutarhuri
• riippuva puutarha
• vihannestarha

hedelmäpuutarha, hyötypuutarha, kauppapuutarha, kotipuutarha, puutarhajuhla, puutarhakaluste, puutarhakalusto, puutarhakasvi, puutarhakaupunki, puutarhakeinu, puutarhalapio, puutarhaletku, puutarhamaa, puutarhamaja, puutarhamansikka, puutarhamulta, puutarhaneuvos, puutarhanhoito, puutarhanviljely, puutarhaoppilaitos, puutarhapalsta, puutarhapenkki, puutarhapöytä, puutarhatalous, puutarhatraktori, puutarhatuoli, puutarhatyö, puutarhatyökalu, puutarhavadelma, puutarhavattu, puutarhaviljelmä, siirtolapuutarha, talvipuutarha

• puutarha Kielitoimiston sanakirjassa