puhe
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puhe (48)
- yhden henkilön pitämä suullinen, ennalta laadittu tai improvisoitu, tiettyyn retoriseen päämäärään pyrkivä esitys
- Piditkö puheen?
- suullinen ilmaisu, puhumisen teko tai tulos
- Paljon puhetta, vähän asiaa.
- keskustelu
- Asiasta on ollut puhetta.
- puhetyyli
- Hänen puheensa kuulostaa oudolta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈpuɦe̞ˣ]
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhe | puheet |
genetiivi | puheen | puheiden puheitten |
partitiivi | puhetta | puheita |
akkusatiivi | puhe; puheen |
puheet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puheessa | puheissa |
elatiivi | puheesta | puheista |
illatiivi | puheeseen | puheisiin puheihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puheella | puheilla |
ablatiivi | puheelta | puheilta |
allatiivi | puheelle | puheille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puheena | puheina |
translatiivi | puheeksi | puheiksi |
abessiivi | puheetta | puheitta |
instruktiivi | – | puhein |
komitatiivi | – | puheine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puhee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puhet- |
Käännökset
[muokkaa]
Ks. keskustelu |
Ks. puhetyyli |
Liittyvät sanat
[muokkaa]käydä puheisilla, loukkaava puhe, olla puheissa, olla puheväleissä, prosodiikka, puheeton, puheikkain, puheilla, puheisilla, puhelias, puheliaisuus, puhelin, puhelu, puhepäällä, puhetaidollinen, puhetekninen, puhua, puhuja, puhuminen, puhunto
Yhdyssanat
[muokkaa]avajaispuhe, avauspuhe, esipuhe, huhupuhe, huolipuhe, hääpuhe, höpöpuhe, jarrutuspuhe, joutopuhe, juhlapuhe, jälkipuhe, järkipuhe, kiitospuhe, kokkapuhe, kulkupuhe, kuulopuhe, leikkipuhe, linjapuhe, läksiäispuhe, maljapuhe, muistopuhe, neitsytpuhe, paljastuspuhe, palopuhe, paskapuhe, pilapuhe, pistopuhe, propagandapuhe, puhe-elin, puhe-esitys, puheenaihe, puheenjohtaja, puheenjohto, puheenlahja, puheenopettaja, puheenparsi, puheenpito, puheenpitäjä, puheenporina, puheensorina, puheenvuoro, puhehalu, puheharjoitus, puhehengitys, puhehäiriö, puheillepääsy, puheilmaisu, puheilta, puhejohto, puhekaveri, puhekela, puhekeskus, puheketju, puhekieli, puhekilpailu, puhekokoelma, puhekone, puhekumppani, puhekuoro, puhekupla, puhekuvio, puhekyky, puhelaulu, puhelähetin, puhemelodia, puhemiehistö, puhemiehyys, puhemies, puhemiesneuvosto, puhemylly, puhenopeus, puhenuotti, puhenäytelmä, puhenäyttämö, puheohjelma, puheoikeus, puheopetus, puheoppi, puhepainike, puheposti, puheputki, puheripuli, puherytmi, puhesignaali, puhesointi, puhesuppilo, puhesyntetisaattori, puhetaito, puhetapa, puhetekniikka, puhetempo, puheterapeutti, puhetiede, puhetilaisuus, puhetorvi, puhetoveri, puhetulva, puhetuuli, puhetyyli, puhevaikeus, puhevalmius, puhevalta, puhevapaus, puheviesti, puheviestintä, puhevika, puhevikaisuus, puhevält puheyhteys, puheääni, puheäänite, puheääntö, puolustuspuhe, pötypuhe, pöytäpuhe, radiopuhe, rippipuhe, roskapuhe, suupuhe, tervehdyspuhe, tervetuliaispuhe, vaalipuhe, valtaistuinpuhe, vastauspuhe, vihkipuhe, vihkiäispuhe, virkaanastujaispuhe, välipuhe, ylistyspuhe
Aiheesta muualla
[muokkaa]- puhe Kielitoimiston sanakirjassa
- puhe Tieteen termipankissa
- puhe Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 85, 599 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puhe (gen puhke, part puhet)
- lepääminen, lepo
- Talvine mets on puhkel. – Talvinen metsä on levossa.
Taivutus
[muokkaa]Sijamuotoja | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | puhe | puhted |
Genetiivi | puhte | puhete |
Partitiivi | puhet | ouhteid |
Illatiivi | puhtesse | puhetesse puhteisse |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puhe (gen puhke, part puhet)
Taivutus
[muokkaa]- ÕS 2006 tyyppi 31 [vanha taivutustyyppi]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puhe (gen puhke, part puhet)
- (runokieli) kukoistus
- puhkel õied - "kukat kukoistuksessaan" tms.
Taivutus
[muokkaa]- ÕS 2006 tyyppi 31 [vanha taivutustyyppi]
Liittyvät sanat
[muokkaa]- Synonyymi
Substantiivi
[muokkaa]puhe (gen puhte, part puhet)
- aamupuhde, puhde; aamunkoitto, varhainen aamu
- Töötas puhtest ehani – Teki töitä auringonnoususta auringonlaskuun.
- (harvoin) iltarusko, iltahämärä
Taivutus
[muokkaa]- ÕS 2006 tyyppi 31 [vanha taivutustyyppi]
Liittyvät sanat
[muokkaa]- Varhainen aamu
- Iltapuoli