liha

liha (9) (monikko lihat)

1. teurastuksessa eroteltu ruoaksi valmistettava syötävä eläinten juovikkaan luihin yhteydessä olevan lihaksiston osa, nisäkkäiden ja lintujen liha
2. (anatomia) pehmytkudos, lihaskudos
3. (kuvaannollisesti) kuoleva ruumis, mielen tai sielun vastakohta

   Liha on heikko.

4. (halventava) nainen tai tyttö seksuaalisessa yhteydessä; joskus voi tarkoittaa miestä tai poikaakin

   Moni vanha mies tahtoo nuorta lihaa.

5. hedelmän syötävä osa, malto

   hedelmäliha

• IPA: /ˈlihɑ/
• tavutus: li‧ha

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	liha	lihat
genetiivi	lihan	lihojen (lihain)
partitiivi	lihaa	lihoja
akkusatiivi	liha; lihan	lihat
sisäpaikallissijat
inessiivi	lihassa	lihoissa
elatiivi	lihasta	lihoista
illatiivi	lihaan	lihoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lihalla	lihoilla
ablatiivi	lihalta	lihoilta
allatiivi	lihalle	lihoille
muut sijamuodot
essiivi	lihana	lihoina
translatiivi	lihaksi	lihoiksi
abessiivi	lihatta	lihoitta
instruktiivi	–	lihoin
komitatiivi	–	lihoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	liha-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

tuntematonta alkuperää oleva sana, jota tavataan itämerensuomalaisissa kielissä^[1]

lihan syöminen, lihansyömisen etiikka, punalihainen, alkoinen liha, vereslihalla, vereslihalle

• adjektiivit: lihainen, lihaisa, lihakas, lihallinen, lihaton, lihava
• substantiivit: lihas, lihavuus
• verbit: lihoa

hedelmäliha, hevosenliha, hirvenliha, häränliha, jauheliha, jäniksenliha, kalanliha, kananliha, kaninliha, karhunliha, keittoliha, kokoliha, kokolihavalmiste, lammasliha, lampaanliha, liha-perunavuoka, lihaeines, lihaekstrakti, lihahyytelö, lihajaloste, lihajauho, lihakarja, lihakauppa, lihakauppias, lihakeitto, lihakirves, lihakoukku, lihakuutio, lihakärpänen, lihakääryle, lihalehmä, lihaliemi, lihalämpömittari, lihamakaronilaatikko, lihamehu, lihamestari, lihamittari, lihamuhennos, lihamureke, lihamylly, lihamyymälä, lihaneste, lihanjalostamo, lihanjalostus, lihanleikkaaja, lihanpala, lihanpalanen, lihansyöjä, lihansyöjäkasvi, lihantarkastamo, lihantarkastus, lihantuotanto, lihanuija, lihaosasto, lihapala, lihapalanen, lihapasteija, lihapata, lihapiikki, lihapiirakka, lihapulla, lihapuoli, lihapyörykkä, liharotu, lihasika, lihasoppa, lihasäilyke, lihatalo, lihatikku, lihatiski, lihatuote, lihauute, lihavalmiste, lihaveitsi, lihaviipale, lihayhtiö, linnunliha, luomuliha, naudanliha, paistijauheliha, palviliha, peuranliha, pihviliha, piparjuuriliha, poronliha, porsaanliha, possunliha, pässinliha, raavaanliha, rintaliha, sakkoliha, savuliha, sianliha, sikanautajauheliha, soppaliha, suikaleliha, suolaliha, säilykeliha, tervaliha, tilliliha, tuontiliha, vasikanliha, veresliha, väliliha

• pistää lihoiksi
  1. (kuvaannollinen) hankkiutua eroon myymällä pois

     Veikkaus pistää lihoiksi melkein koko taidekokoelmansa. (kauppalehti.fi)

• liha Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 3539, 870 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

liha (gen liha)

1. (keittiö) liha

liha (gen lihan)

1. liha

liha (gen liha, part liha, adit lihha)

1. liha

   Liha on riknenud, halvaks läinud. – Liha on pilaantunut.

   Kas te sööte meelsamini liha või kala? – Syöttekö mieluimmin lihaa vai kalaa?

2. hedelmäliha

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	liha	lihad
Genetiivi	liha	lihade
Partitiivi	liha	lihasid lihu
Illatiivi	lihasse lihha	lihadesse lihusse

• Itämerensuomen-saamen kanta. Saamen sana liiki (suomen iho) voi olla itämerensuomen laina.^[2]

• lihas
• lihav

• sealiha, loomaliha, vasikaliha, linnuliha, hobuseliha, kanaliha, linnuliha
• hakkliha
• soolaliha, suitsuliha
• lihatükk

• [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : liha [1]
• liha Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

liha (gen. liha, part. lihha)

1. liha
2. lihas