naapuri
Suomi
Substantiivi
naapuri (6)
- olinpaikan tai asunnon lähistön asukas; rivi- ja kerrostaloissa on myös seinänaapureita
- Syynä on Suomen aseman Venäjän naapurina. (yle.fi)
Ääntäminen
- IPA: /ˈnɑːpuri/, [ˈnɑːpuri]
- tavutus: naa‧pu‧ri
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naapuri | naapurit |
| genetiivi | naapurin | naapurien naapureiden naapureitten |
| partitiivi | naapuria | naapureita naapureja |
| akkusatiivi | naapuri; naapurin |
naapurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naapurissa | naapureissa |
| elatiivi | naapurista | naapureista |
| illatiivi | naapuriin | naapureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naapurilla | naapureilla |
| ablatiivi | naapurilta | naapureilta |
| allatiivi | naapurille | naapureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naapurina | naapureina |
| translatiivi | naapuriksi | naapureiksi |
| abessiivi | naapuritta | naapureitta |
| instruktiivi | – | naapurein |
| komitatiivi | – | naapureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | naapuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
1. olinpaikan tai asunnon lähistön asukas
Liittyvät sanat
Johdokset
- substantiivit: naapurukset, naapurusto, naapuruus
Yhdyssanat
itänaapuri, likinaapuri, lähinaapuri, mökkinaapuri, naapurialue, naapuriapu, naapuriasunto, naapurihuoneisto, naapurikansa, naapurikateus, naapurikaupunki, naapurikunta, naapurikylä, naapurilähiö, naapurimaa, naapurintyttö, naapuriperhe, naapuripöytä, naapurisopu, naapuritalo, naapurivaltio, ovinaapuri, pöytänaapuri, rajanaapuri, seinänaapuri