mehiläinen
 |
Suomi
Substantiivi
mehiläinen (38)
- mesipistiäisiin (Apoidea) kuuluvia yhteiskuntahyönteisiä, jotka elävät parvissa
- Mehiläinen valmistaa medestä hunajaa ja tuottaa mehiläisvahaa sekä kerää siitepölyä varastoon.
- Mehiläinen on monille kasveille merkittävä pölyttäjä.
- Tarhattu mehiläinen on hyötyeläin, jota pidetään ahkerana raatajana.
Ääntäminen
- IPA: /ˈmehiˌlæi̯nen/
- tavutus: me‧hi‧läi‧nen
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mehiläinen | mehiläiset |
| genetiivi | mehiläisen | mehiläisten mehiläisien |
| partitiivi | mehiläistä | mehiläisiä |
| akkusatiivi | mehiläinen; mehiläisen |
mehiläiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mehiläisessä | mehiläisissä |
| elatiivi | mehiläisestä | mehiläisistä |
| illatiivi | mehiläiseen | mehiläisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mehiläisellä | mehiläisillä |
| ablatiivi | mehiläiseltä | mehiläisiltä |
| allatiivi | mehiläiselle | mehiläisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mehiläisenä (mehiläisnä) |
mehiläisinä |
| translatiivi | mehiläiseksi | mehiläisiksi |
| abessiivi | mehiläisettä | mehiläisittä |
| instruktiivi | – | mehiläisin |
| komitatiivi | – | mehiläisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mehiläise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mehiläis- | |
Etymologia
Indoeurooppalainen tai indoiranilainen lainasana.[1]
Käännökset
1. mesipistiäisiin (Apoidea) kuuluvia yhteiskuntahyönteisiä, joka elävät parvissa
|
|
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
erakkomehiläinen, huopamehiläinen, mehiläisemo, mehiläisenpisto, mehiläishaukka, mehiläishoitaja, mehiläiskenno, mehiläiskuhnuri, mehiläiskuningatar, mehiläiskunta, mehiläiskuoriainen, mehiläislaidun, mehiläisleipä, mehiläisnosema, mehiläisparvi, mehiläispesä, mehiläispunkki, mehiläispönttö, mehiläissyöjät, mehiläistarha, mehiläistarhaaja, mehiläistenhoito, mehiläistoukka, mehiläistäi, mehiläisvaha, mehiläisyhdyskunta, rusomuurarimehiläinen, tarhamehiläinen, työmehiläinen
Aiheesta muualla
- mehiläinen Kielitoimiston sanakirjassa
- mehiläinen Tieteen termipankissa
- mehiläinen Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 1183 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana mehiläinen.