leima
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- musteeseen kastetulla muotilla painettu jälki; voidaan käyttää mm. varmentamaan asiakirjan alkuperäisyyttä tai koristeena
- puun kuoreen lyöty merkki kaadettavan metsän merkiksi
- (kuvaannollisesti) pysyvä jälki; jokin, joka vääjäämättömästi määrää henkilöstä tai muusta saatavan ensivaikutelman; stigma
- Eskolla on epäonnistujan leima, koska hän mokasi ensimmäisen projektinsa niin pahasti.
- (puhekieltä) auton katsastus
- käyttää leimalla
- Autoa myydessä tuore leima voi olla myyntivaltti. (aamulehti.fi)
- (slangia) tatuointi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlei̯mɑ/
- tavutus: lei‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leima | leimat |
| genetiivi | leiman | leimojen (leimain) |
| partitiivi | leimaa | leimoja |
| akkusatiivi | leima; leiman |
leimat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leimassa | leimoissa |
| elatiivi | leimasta | leimoista |
| illatiivi | leimaan | leimoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leimalla | leimoilla |
| ablatiivi | leimalta | leimoilta |
| allatiivi | leimalle | leimoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leimana | leimoina |
| translatiivi | leimaksi | leimoiksi |
| abessiivi | leimatta | leimoitta |
| instruktiivi | – | leimoin |
| komitatiivi | – | leimoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leima- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]< venäjän kielen клеймо (klejmo)[2]
Käännökset
[muokkaa]2. puuhun lyöty merkki
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]- sinetti
- käsileimasin
- kumileimasin
- leimaa-antava
- leimaaja
- leimahdus
- leimasin
- leimasintyyny
- leimasinväri
- leimaus
- lipunleimauslaite
- metsänleimaus
- mustaleimainen
- punaleimainen
- salamanleimaus
- sinileimainen
- valonleimaus
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: leimallinen
- verbit: leimata, leimauttaa, leimautua
Yhdyssanat
[muokkaa]aikaleima, ensipäivänleima, frankeerausleima, leimaa-antava, leimakirves, leimamerkki, leimavero, lihaleima, nimileima, omaleimainen, omaleimaisuus, postileima, postimaksuleima, päivämääräleima, tarkastusleima, tarkastusleimaus, vakausleima, vesileima, vesileimallinen, virkaleima
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.