etruski
Suomi
Substantiivi
etruski (6)
- mon. Italiassa Etruriaksi kutsutulla alueella 700–100 eaa elänyt kansa; sen jäsen
- sen kieli
Ääntäminen
- IPA: /ˈet̪ruski/
- tavutus: et‧rus‧ki
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | etruski | etruskit |
| genetiivi | etruskin | etruskien etruskeiden etruskeitten |
| partitiivi | etruskia | etruskeita etruskeja |
| akkusatiivi | etruski; etruskin |
etruskit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | etruskissa | etruskeissa |
| elatiivi | etruskista | etruskeista |
| illatiivi | etruskiin | etruskeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | etruskilla | etruskeilla |
| ablatiivi | etruskilta | etruskeilta |
| allatiivi | etruskille | etruskeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | etruskina | etruskeina |
| translatiivi | etruskiksi | etruskeiksi |
| abessiivi | etruskitta | etruskeitta |
| instruktiivi | – | etruskein |
| komitatiivi | – | etruskeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | etruski- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
2. kieli
|
Aiheesta muualla
- etruski Kielitoimiston sanakirjassa