[go: up one dir, main page]

Finnish

edit

Etymology

edit

Proto-Finnic *vänkä +‎ -tä

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈʋæŋːætæˣ/, [ˈʋæŋːæt̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -æŋːætæ
  • Hyphenation(key): vän‧gä‧tä

Verb

edit

vängätä

  1. (transitive) to forcefully turn or crank
  2. (transitive) to struggle into
  3. (transitive) to stickle, to argue, to object, to insist

Conjugation

edit
Inflection of vängätä (Kotus type 73*G/salata, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vänkään en vänkää 1st sing. olen vängännyt en ole vängännyt
2nd sing. vänkäät et vänkää 2nd sing. olet vängännyt et ole vängännyt
3rd sing. vänkää ei vänkää 3rd sing. on vängännyt ei ole vängännyt
1st plur. vänkäämme emme vänkää 1st plur. olemme vängänneet emme ole vängänneet
2nd plur. vänkäätte ette vänkää 2nd plur. olette vängänneet ette ole vängänneet
3rd plur. vänkäävät eivät vänkää 3rd plur. ovat vängänneet eivät ole vängänneet
passive vängätään ei vängätä passive on vängätty ei ole vängätty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vänkäsin en vängännyt 1st sing. olin vängännyt en ollut vängännyt
2nd sing. vänkäsit et vängännyt 2nd sing. olit vängännyt et ollut vängännyt
3rd sing. vänkäsi ei vängännyt 3rd sing. oli vängännyt ei ollut vängännyt
1st plur. vänkäsimme emme vängänneet 1st plur. olimme vängänneet emme olleet vängänneet
2nd plur. vänkäsitte ette vängänneet 2nd plur. olitte vängänneet ette olleet vängänneet
3rd plur. vänkäsivät eivät vängänneet 3rd plur. olivat vängänneet eivät olleet vängänneet
passive vängättiin ei vängätty passive oli vängätty ei ollut vängätty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vänkäisin en vänkäisi 1st sing. olisin vängännyt en olisi vängännyt
2nd sing. vänkäisit et vänkäisi 2nd sing. olisit vängännyt et olisi vängännyt
3rd sing. vänkäisi ei vänkäisi 3rd sing. olisi vängännyt ei olisi vängännyt
1st plur. vänkäisimme emme vänkäisi 1st plur. olisimme vängänneet emme olisi vängänneet
2nd plur. vänkäisitte ette vänkäisi 2nd plur. olisitte vängänneet ette olisi vängänneet
3rd plur. vänkäisivät eivät vänkäisi 3rd plur. olisivat vängänneet eivät olisi vängänneet
passive vängättäisiin ei vängättäisi passive olisi vängätty ei olisi vängätty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vänkää älä vänkää 2nd sing.
3rd sing. vängätköön älköön vängätkö 3rd sing. olkoon vängännyt älköön olko vängännyt
1st plur. vängätkäämme älkäämme vängätkö 1st plur.
2nd plur. vängätkää älkää vängätkö 2nd plur.
3rd plur. vängätkööt älkööt vängätkö 3rd plur. olkoot vängänneet älkööt olko vängänneet
passive vängättäköön älköön vängättäkö passive olkoon vängätty älköön olko vängätty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vängännen en vängänne 1st sing. lienen vängännyt en liene vängännyt
2nd sing. vängännet et vängänne 2nd sing. lienet vängännyt et liene vängännyt
3rd sing. vängännee ei vängänne 3rd sing. lienee vängännyt ei liene vängännyt
1st plur. vängännemme emme vängänne 1st plur. lienemme vängänneet emme liene vängänneet
2nd plur. vängännette ette vängänne 2nd plur. lienette vängänneet ette liene vängänneet
3rd plur. vängännevät eivät vängänne 3rd plur. lienevät vängänneet eivät liene vängänneet
passive vängättäneen ei vängättäne passive lienee vängätty ei liene vängätty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vängätä present vänkäävä vängättävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vängätäkseni vängätäksemme
2nd vängätäksesi vängätäksenne
3rd vängätäkseen
vängätäksensä
past vängännyt vängätty
2nd inessive2 vängätessä vängättäessä agent4 vänkäämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vängätessäni vängätessämme
2nd vängätessäsi vängätessänne
3rd vängätessään
vängätessänsä
negative vänkäämätön
instructive vängäten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive vänkäämässä
elative vänkäämästä
illative vänkäämään
adessive vänkäämällä
abessive vänkäämättä
instructive vänkäämän vängättämän
4th3 verbal noun vänkääminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vänkäämäisilläni vänkäämäisillämme
2nd vänkäämäisilläsi vänkäämäisillänne
3rd vänkäämäisillään
vänkäämäisillänsä

Derived terms

edit

Further reading

edit