[go: up one dir, main page]
Wiktionary

seisauttaa

Finnish

edit

Etymology

edit

seisahtaa (“to halt, stop”) +‎ -uttaa

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈsei̯sɑutːɑːˣ/, [ˈs̠e̞i̯s̠ɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Hyphenation(key): sei‧sa‧ut‧taa

Verb

edit

seisauttaa

  1. to halt, stop

Conjugation

edit
Inflection of seisauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seisautan en seisauta 1st sing. olen seisauttanut en ole seisauttanut
2nd sing. seisautat et seisauta 2nd sing. olet seisauttanut et ole seisauttanut
3rd sing. seisauttaa ei seisauta 3rd sing. on seisauttanut ei ole seisauttanut
1st plur. seisautamme emme seisauta 1st plur. olemme seisauttaneet emme ole seisauttaneet
2nd plur. seisautatte ette seisauta 2nd plur. olette seisauttaneet ette ole seisauttaneet
3rd plur. seisauttavat eivät seisauta 3rd plur. ovat seisauttaneet eivät ole seisauttaneet
passive seisautetaan ei seisauteta passive on seisautettu ei ole seisautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seisautin en seisauttanut 1st sing. olin seisauttanut en ollut seisauttanut
2nd sing. seisautit et seisauttanut 2nd sing. olit seisauttanut et ollut seisauttanut
3rd sing. seisautti ei seisauttanut 3rd sing. oli seisauttanut ei ollut seisauttanut
1st plur. seisautimme emme seisauttaneet 1st plur. olimme seisauttaneet emme olleet seisauttaneet
2nd plur. seisautitte ette seisauttaneet 2nd plur. olitte seisauttaneet ette olleet seisauttaneet
3rd plur. seisauttivat eivät seisauttaneet 3rd plur. olivat seisauttaneet eivät olleet seisauttaneet
passive seisautettiin ei seisautettu passive oli seisautettu ei ollut seisautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seisauttaisin en seisauttaisi 1st sing. olisin seisauttanut en olisi seisauttanut
2nd sing. seisauttaisit et seisauttaisi 2nd sing. olisit seisauttanut et olisi seisauttanut
3rd sing. seisauttaisi ei seisauttaisi 3rd sing. olisi seisauttanut ei olisi seisauttanut
1st plur. seisauttaisimme emme seisauttaisi 1st plur. olisimme seisauttaneet emme olisi seisauttaneet
2nd plur. seisauttaisitte ette seisauttaisi 2nd plur. olisitte seisauttaneet ette olisi seisauttaneet
3rd plur. seisauttaisivat eivät seisauttaisi 3rd plur. olisivat seisauttaneet eivät olisi seisauttaneet
passive seisautettaisiin ei seisautettaisi passive olisi seisautettu ei olisi seisautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. seisauta älä seisauta 2nd sing. — —
3rd sing. seisauttakoon älköön seisauttako 3rd sing. olkoon seisauttanut älköön olko seisauttanut
1st plur. seisauttakaamme älkäämme seisauttako 1st plur. — —
2nd plur. seisauttakaa älkää seisauttako 2nd plur. — —
3rd plur. seisauttakoot älkööt seisauttako 3rd plur. olkoot seisauttaneet älkööt olko seisauttaneet
passive seisautettakoon älköön seisautettako passive olkoon seisautettu älköön olko seisautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seisauttanen en seisauttane 1st sing. lienen seisauttanut en liene seisauttanut
2nd sing. seisauttanet et seisauttane 2nd sing. lienet seisauttanut et liene seisauttanut
3rd sing. seisauttanee ei seisauttane 3rd sing. lienee seisauttanut ei liene seisauttanut
1st plur. seisauttanemme emme seisauttane 1st plur. lienemme seisauttaneet emme liene seisauttaneet
2nd plur. seisauttanette ette seisauttane 2nd plur. lienette seisauttaneet ette liene seisauttaneet
3rd plur. seisauttanevat eivät seisauttane 3rd plur. lienevät seisauttaneet eivät liene seisauttaneet
passive seisautettaneen ei seisautettane passive lienee seisautettu ei liene seisautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st seisauttaa present seisauttava seisautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st seisauttaakseni seisauttaaksemme
2nd seisauttaaksesi seisauttaaksenne
3rd seisauttaakseen
seisauttaaksensa
past seisauttanut seisautettu
2nd inessive2 seisauttaessa seisautettaessa agent4 seisauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st seisauttaessani seisauttaessamme
2nd seisauttaessasi seisauttaessanne
3rd seisauttaessaan
seisauttaessansa
negative seisauttamaton
instructive seisauttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form seisauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive seisauttamassa —
elative seisauttamasta —
illative seisauttamaan —
adessive seisauttamalla —
abessive seisauttamatta —
instructive seisauttaman seisautettaman
4th3 verbal noun seisauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st seisauttamaisillani seisauttamaisillamme
2nd seisauttamaisillasi seisauttamaisillanne
3rd seisauttamaisillaan
seisauttamaisillansa

Synonyms

edit

Derived terms

edit
edit

Further reading

edit
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=seisauttaa&oldid=78818310"