samanhetkinen

Finnish

saman +‎ hetki +‎ -inen

samanhetkinen

Inflection of samanhetkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		samanhetkinen	samanhetkiset
genitive		samanhetkisen	samanhetkisten samanhetkisien
partitive		samanhetkistä	samanhetkisiä
illative		samanhetkiseen	samanhetkisiin
		singular	plural
nominative		samanhetkinen	samanhetkiset
accusative	nom.	samanhetkinen	samanhetkiset
accusative	gen.	samanhetkisen	samanhetkiset
genitive		samanhetkisen	samanhetkisten samanhetkisien
partitive		samanhetkistä	samanhetkisiä
inessive		samanhetkisessä	samanhetkisissä
elative		samanhetkisestä	samanhetkisistä
illative		samanhetkiseen	samanhetkisiin
adessive		samanhetkisellä	samanhetkisillä
ablative		samanhetkiseltä	samanhetkisiltä
allative		samanhetkiselle	samanhetkisille
essive		samanhetkisenä	samanhetkisinä
translative		samanhetkiseksi	samanhetkisiksi
abessive		samanhetkisettä	samanhetkisittä
instructive		—	samanhetkisin
comitative		—	samanhetkisine

Possessive forms of samanhetkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		samanhetkiseni	samanhetkiseni
accusative	nom.	samanhetkiseni	samanhetkiseni
accusative	gen.	samanhetkiseni	samanhetkiseni
genitive		samanhetkiseni	samanhetkisteni samanhetkisieni
partitive		samanhetkistäni	samanhetkisiäni
inessive		samanhetkisessäni	samanhetkisissäni
elative		samanhetkisestäni	samanhetkisistäni
illative		samanhetkiseeni	samanhetkisiini
adessive		samanhetkiselläni	samanhetkisilläni
ablative		samanhetkiseltäni	samanhetkisiltäni
allative		samanhetkiselleni	samanhetkisilleni
essive		samanhetkisenäni	samanhetkisinäni
translative		samanhetkisekseni	samanhetkisikseni
abessive		samanhetkisettäni	samanhetkisittäni
instructive		—	—
comitative		—	samanhetkisineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		samanhetkisesi	samanhetkisesi
accusative	nom.	samanhetkisesi	samanhetkisesi
accusative	gen.	samanhetkisesi	samanhetkisesi
genitive		samanhetkisesi	samanhetkistesi samanhetkisiesi
partitive		samanhetkistäsi	samanhetkisiäsi
inessive		samanhetkisessäsi	samanhetkisissäsi
elative		samanhetkisestäsi	samanhetkisistäsi
illative		samanhetkiseesi	samanhetkisiisi
adessive		samanhetkiselläsi	samanhetkisilläsi
ablative		samanhetkiseltäsi	samanhetkisiltäsi
allative		samanhetkisellesi	samanhetkisillesi
essive		samanhetkisenäsi	samanhetkisinäsi
translative		samanhetkiseksesi	samanhetkisiksesi
abessive		samanhetkisettäsi	samanhetkisittäsi
instructive		—	—
comitative		—	samanhetkisinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		samanhetkisemme	samanhetkisemme
accusative	nom.	samanhetkisemme	samanhetkisemme
accusative	gen.	samanhetkisemme	samanhetkisemme
genitive		samanhetkisemme	samanhetkistemme samanhetkisiemme
partitive		samanhetkistämme	samanhetkisiämme
inessive		samanhetkisessämme	samanhetkisissämme
elative		samanhetkisestämme	samanhetkisistämme
illative		samanhetkiseemme	samanhetkisiimme
adessive		samanhetkisellämme	samanhetkisillämme
ablative		samanhetkiseltämme	samanhetkisiltämme
allative		samanhetkisellemme	samanhetkisillemme
essive		samanhetkisenämme	samanhetkisinämme
translative		samanhetkiseksemme	samanhetkisiksemme
abessive		samanhetkisettämme	samanhetkisittämme
instructive		—	—
comitative		—	samanhetkisinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		samanhetkisenne	samanhetkisenne
accusative	nom.	samanhetkisenne	samanhetkisenne
accusative	gen.	samanhetkisenne	samanhetkisenne
genitive		samanhetkisenne	samanhetkistenne samanhetkisienne
partitive		samanhetkistänne	samanhetkisiänne
inessive		samanhetkisessänne	samanhetkisissänne
elative		samanhetkisestänne	samanhetkisistänne
illative		samanhetkiseenne	samanhetkisiinne
adessive		samanhetkisellänne	samanhetkisillänne
ablative		samanhetkiseltänne	samanhetkisiltänne
allative		samanhetkisellenne	samanhetkisillenne
essive		samanhetkisenänne	samanhetkisinänne
translative		samanhetkiseksenne	samanhetkisiksenne
abessive		samanhetkisettänne	samanhetkisittänne
instructive		—	—
comitative		—	samanhetkisinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		samanhetkisensä	samanhetkisensä
accusative	nom.	samanhetkisensä	samanhetkisensä
accusative	gen.	samanhetkisensä	samanhetkisensä
genitive		samanhetkisensä	samanhetkistensä samanhetkisiensä
partitive		samanhetkistään samanhetkistänsä	samanhetkisiään samanhetkisiänsä
inessive		samanhetkisessään samanhetkisessänsä	samanhetkisissään samanhetkisissänsä
elative		samanhetkisestään samanhetkisestänsä	samanhetkisistään samanhetkisistänsä
illative		samanhetkiseensä	samanhetkisiinsä
adessive		samanhetkisellään samanhetkisellänsä	samanhetkisillään samanhetkisillänsä
ablative		samanhetkiseltään samanhetkiseltänsä	samanhetkisiltään samanhetkisiltänsä
allative		samanhetkiselleen samanhetkisellensä	samanhetkisilleen samanhetkisillensä
essive		samanhetkisenään samanhetkisenänsä	samanhetkisinään samanhetkisinänsä
translative		samanhetkisekseen samanhetkiseksensä	samanhetkisikseen samanhetkisiksensä
abessive		samanhetkisettään samanhetkisettänsä	samanhetkisittään samanhetkisittänsä
instructive		—	—
comitative		—	samanhetkisineen samanhetkisinensä