munain
Ingrian
editEtymology
editPronunciation
edit- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmunɑi̯ne/, [ˈmunɑi̯n]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmunɑi̯n/, [ˈmunˑɑi̯n]
- Rhymes: -unɑi̯n
- Hyphenation: mu‧nain
Noun
editmunain
- diminutive of muna
- 1915, Volmari Porkka, quoting Kalina Vaasselin nainen, “1142. Soikkola, Loukkula, III4”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 13-14:
- Muni kultaisen munnaisen. // Tuli tuuloi aivon tuima,
- She laid a little golden egg. // A wind came, completely grim,
Declension
editDeclension of munain (type 1/kärpäin, no gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | munain | munaiset |
genitive | munaisen | munaisiin |
partitive | munaista, munaist | munaisia |
illative | munaisee | munaisii |
inessive | munaisees | munaisiis |
elative | munaisest | munaisist |
allative | munaiselle | munaisille |
adessive | munaiseel | munaisiil |
ablative | munaiselt | munaisilt |
translative | munaiseks | munaisiks |
essive | munaisenna, munaiseen | munaisinna, munaisiin |
exessive1) | munaisent | munaisint |
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. |