kunnia

From Proto-Finnic [Term?] (compare Ingrian kunnia, Karelian kunnivo, Votic kunnia), borrowed from Proto-Germanic *kunją (compare English kin). The meaning changed from “family, clan” to “noble family, family honor” and finally to “honor”.

• IPA^(key): /ˈkunːiɑ/, [ˈkunːiɑ̝]
• Rhymes: -unːiɑ
• Syllabification^(key): kun‧ni‧a

kunnia

1. honor, honour (respect, favorable reputation; dignity; sense of self-worth)

   Hänen kunniansa on kyseessä.

   His honor is at stake.

   Minulla on lahja sinulle tämän päivän kunniaksi.

   I have a gift for you in honor of this day.

2. distinction, honor (privilege, feature that causes someone or something to stand out as being better)

   Minulla oli kunnia istua suurlähettilään vieressä.

   I had the honor of sitting next to the ambassador.

   Hänellä oli kunnia tavata kuningatar.

   She had the distinction of meeting the Queen.

3. credit, honor (recognition and respect for one's achievements)

   Minä tein työn, mutta hän otti kunnian.

   I did the work but he took the credit.

   antaa kunnia sinne, minne kunnia kuuluu

   to give credit where credit is due

4. (religion) glory
   • 1992, Raamattu [The Bible], Helsinki: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Evankeliumi Luukkaan mukaan (Luke) 2:14:

     Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

     Glory to God in the highest, and on earth peace among those with whom he is pleased!

5. (as modifier) honorary

   kunniamaininta ― honorary mention

   kunniajäsen ― honorary member

• (honour): hunööri (archaic)

• “kunnia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• niukan

From Proto-Finnic [Term?]. Cognates include Finnish kunnia.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkunːiɑ/, [ˈkunːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkunːiɑ/, [ˈkunːiɑ]
• Rhymes: -unːeː, -unːiɑ
• Hyphenation: kun‧ni‧a

kunnia

1. reputation

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 220

From Proto-Finnic [Term?].

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈkunːiɑ̯/, [ˈkunʲːiɑ̯]
• Rhymes: -unːiɑ̯
• Hyphenation: kun‧nia

kunnia

1. honor

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “kunnia”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn