[go: up one dir, main page]

Finnish

edit

Etymology 1

edit

From kerta +‎ -oa.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkertoɑˣ/, [ˈk̟e̞rt̪o̞ɑ̝(ʔ)]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -ertoɑ
  • Hyphenation(key): ker‧toa

Verb

edit

kertoa

  1. to tell
    Kertoiko hän mitään eilisestä?
    Did s/he say anything about yesterday?
  2. (arithmetic) to multiply [with adessive ‘by’]
  3. to have it (to understand, believe, let believe)
    Huhu kertoo, että etsit uutta työtä.
    Rumour has it you're looking for a new job.
    Tavallinen viisaus kertoo, että lämpö nousee ylöspäin, mutta itse asiassa se leviää: kuuma ilma nousee.
    Conventional wisdom has it that heat rises, but in fact heat diffuses: hot air rises.
  4. to be a sign [with elative ‘of’], speak of, indicate
  5. to be about, tell of [with elative]
Conjugation
edit
Inflection of kertoa (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kerron en kerro 1st sing. olen kertonut en ole kertonut
2nd sing. kerrot et kerro 2nd sing. olet kertonut et ole kertonut
3rd sing. kertoo ei kerro 3rd sing. on kertonut ei ole kertonut
1st plur. kerromme emme kerro 1st plur. olemme kertoneet emme ole kertoneet
2nd plur. kerrotte ette kerro 2nd plur. olette kertoneet ette ole kertoneet
3rd plur. kertovat eivät kerro 3rd plur. ovat kertoneet eivät ole kertoneet
passive kerrotaan ei kerrota passive on kerrottu ei ole kerrottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kerroin en kertonut 1st sing. olin kertonut en ollut kertonut
2nd sing. kerroit et kertonut 2nd sing. olit kertonut et ollut kertonut
3rd sing. kertoi ei kertonut 3rd sing. oli kertonut ei ollut kertonut
1st plur. kerroimme emme kertoneet 1st plur. olimme kertoneet emme olleet kertoneet
2nd plur. kerroitte ette kertoneet 2nd plur. olitte kertoneet ette olleet kertoneet
3rd plur. kertoivat eivät kertoneet 3rd plur. olivat kertoneet eivät olleet kertoneet
passive kerrottiin ei kerrottu passive oli kerrottu ei ollut kerrottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kertoisin en kertoisi 1st sing. olisin kertonut en olisi kertonut
2nd sing. kertoisit et kertoisi 2nd sing. olisit kertonut et olisi kertonut
3rd sing. kertoisi ei kertoisi 3rd sing. olisi kertonut ei olisi kertonut
1st plur. kertoisimme emme kertoisi 1st plur. olisimme kertoneet emme olisi kertoneet
2nd plur. kertoisitte ette kertoisi 2nd plur. olisitte kertoneet ette olisi kertoneet
3rd plur. kertoisivat eivät kertoisi 3rd plur. olisivat kertoneet eivät olisi kertoneet
passive kerrottaisiin ei kerrottaisi passive olisi kerrottu ei olisi kerrottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kerro älä kerro 2nd sing.
3rd sing. kertokoon älköön kertoko 3rd sing. olkoon kertonut älköön olko kertonut
1st plur. kertokaamme älkäämme kertoko 1st plur.
2nd plur. kertokaa älkää kertoko 2nd plur.
3rd plur. kertokoot älkööt kertoko 3rd plur. olkoot kertoneet älkööt olko kertoneet
passive kerrottakoon älköön kerrottako passive olkoon kerrottu älköön olko kerrottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kertonen en kertone 1st sing. lienen kertonut en liene kertonut
2nd sing. kertonet et kertone 2nd sing. lienet kertonut et liene kertonut
3rd sing. kertonee ei kertone 3rd sing. lienee kertonut ei liene kertonut
1st plur. kertonemme emme kertone 1st plur. lienemme kertoneet emme liene kertoneet
2nd plur. kertonette ette kertone 2nd plur. lienette kertoneet ette liene kertoneet
3rd plur. kertonevat eivät kertone 3rd plur. lienevät kertoneet eivät liene kertoneet
passive kerrottaneen ei kerrottane passive lienee kerrottu ei liene kerrottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kertoa present kertova kerrottava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kertoakseni kertoaksemme
2nd kertoaksesi kertoaksenne
3rd kertoakseen
kertoaksensa
past kertonut kerrottu
2nd inessive2 kertoessa kerrottaessa agent4 kertoma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kertoessani kertoessamme
2nd kertoessasi kertoessanne
3rd kertoessaan
kertoessansa
negative kertomaton
instructive kertoen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kertomassa
elative kertomasta
illative kertomaan
adessive kertomalla
abessive kertomatta
instructive kertoman kerrottaman
4th3 verbal noun kertominen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kertomaisillani kertomaisillamme
2nd kertomaisillasi kertomaisillanne
3rd kertomaisillaan
kertomaisillansa
Derived terms
edit
nouns
verbs
compounds

Further reading

edit

Etymology 2

edit

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkertoɑ/, [ˈk̟e̞rt̪o̞ɑ̝]
  • Rhymes: -ertoɑ
  • Hyphenation(key): ker‧toa

Noun

edit

kertoa

  1. partitive singular of kerto

Anagrams

edit