[go: up one dir, main page]
Wiktionary

erottaa

Finnish

edit

Etymology

edit

erota +‎ -ttaa

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈerotːɑːˣ/, [ˈe̞ro̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -erotːɑː
  • Hyphenation(key): erot‧taa

Verb

edit

erottaa

  1. (transitive) to separate, part, divide
  2. (transitive) to fire, dismiss (to relieve of a duty)
  3. (transitive) to expel (to terminate the membership of)
    Hänet erotettiin järjestöstä.
    He was expelled from the organisation.
  4. (transitive) to tell apart, differentiate, distinguish
  5. (intransitive) to spot, notice, tell, make out, discern
    En pysty erottamaan, mitä hän sanoo.
    I can't tell what (s)he's saying.

Conjugation

edit
Inflection of erottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erotan en erota 1st sing. olen erottanut en ole erottanut
2nd sing. erotat et erota 2nd sing. olet erottanut et ole erottanut
3rd sing. erottaa ei erota 3rd sing. on erottanut ei ole erottanut
1st plur. erotamme emme erota 1st plur. olemme erottaneet emme ole erottaneet
2nd plur. erotatte ette erota 2nd plur. olette erottaneet ette ole erottaneet
3rd plur. erottavat eivät erota 3rd plur. ovat erottaneet eivät ole erottaneet
passive erotetaan ei eroteta passive on erotettu ei ole erotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erotin en erottanut 1st sing. olin erottanut en ollut erottanut
2nd sing. erotit et erottanut 2nd sing. olit erottanut et ollut erottanut
3rd sing. erotti ei erottanut 3rd sing. oli erottanut ei ollut erottanut
1st plur. erotimme emme erottaneet 1st plur. olimme erottaneet emme olleet erottaneet
2nd plur. erotitte ette erottaneet 2nd plur. olitte erottaneet ette olleet erottaneet
3rd plur. erottivat eivät erottaneet 3rd plur. olivat erottaneet eivät olleet erottaneet
passive erotettiin ei erotettu passive oli erotettu ei ollut erotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erottaisin en erottaisi 1st sing. olisin erottanut en olisi erottanut
2nd sing. erottaisit et erottaisi 2nd sing. olisit erottanut et olisi erottanut
3rd sing. erottaisi ei erottaisi 3rd sing. olisi erottanut ei olisi erottanut
1st plur. erottaisimme emme erottaisi 1st plur. olisimme erottaneet emme olisi erottaneet
2nd plur. erottaisitte ette erottaisi 2nd plur. olisitte erottaneet ette olisi erottaneet
3rd plur. erottaisivat eivät erottaisi 3rd plur. olisivat erottaneet eivät olisi erottaneet
passive erotettaisiin ei erotettaisi passive olisi erotettu ei olisi erotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. erota älä erota 2nd sing. — —
3rd sing. erottakoon älköön erottako 3rd sing. olkoon erottanut älköön olko erottanut
1st plur. erottakaamme älkäämme erottako 1st plur. — —
2nd plur. erottakaa älkää erottako 2nd plur. — —
3rd plur. erottakoot älkööt erottako 3rd plur. olkoot erottaneet älkööt olko erottaneet
passive erotettakoon älköön erotettako passive olkoon erotettu älköön olko erotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erottanen en erottane 1st sing. lienen erottanut en liene erottanut
2nd sing. erottanet et erottane 2nd sing. lienet erottanut et liene erottanut
3rd sing. erottanee ei erottane 3rd sing. lienee erottanut ei liene erottanut
1st plur. erottanemme emme erottane 1st plur. lienemme erottaneet emme liene erottaneet
2nd plur. erottanette ette erottane 2nd plur. lienette erottaneet ette liene erottaneet
3rd plur. erottanevat eivät erottane 3rd plur. lienevät erottaneet eivät liene erottaneet
passive erotettaneen ei erotettane passive lienee erotettu ei liene erotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st erottaa present erottava erotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erottaakseni erottaaksemme
2nd erottaaksesi erottaaksenne
3rd erottaakseen
erottaaksensa
past erottanut erotettu
2nd inessive2 erottaessa erotettaessa agent4 erottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erottaessani erottaessamme
2nd erottaessasi erottaessanne
3rd erottaessaan
erottaessansa
negative erottamaton
instructive erottaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form erottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive erottamassa —
elative erottamasta —
illative erottamaan —
adessive erottamalla —
abessive erottamatta —
instructive erottaman erotettaman
4th3 verbal noun erottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erottamaisillani erottamaisillamme
2nd erottamaisillasi erottamaisillanne
3rd erottamaisillaan
erottamaisillansa

Derived terms

edit
adjectives
nouns
verbs
compounds

Further reading

edit
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=erottaa&oldid=78795685"