Njala
| Njala | |
|---|---|
 Naarasnjala |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Nautaeläimet Bovidae |
| Alaheimo: | Naudat |
| Suku: | Tragelaphus |
| Laji: | angasii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tragelaphus angasii |
|
 Njalan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Njala (Tragelaphus angasii) on nautojen alaheimoon kuuluva eteläisen Afrikan sorkkaeläinlaji.[2]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naaraat ja urokset ovat hyvin erinäköisiä, sillä urokset ovat tummanruskeita ja niillä on 60–83 senttimetriä pitkät kierteiset sarvet. Urokset ovat myös tuuheaharjaisia kaulasta, vatsan alaosasta ja selästä, kun taas naaraat ovat uroksia vaaleamman ruskeita ja niiden raidat erottuvat paremmin. Naaraiden korvat ovat myös suuremmat. Tämän lisäksi naaraat ovat voimakasrakenteisempia ja niiltä puuttuvat myös sarvet. Urosten säkäkorkeus on 100–115 senttimetriä, naaraiden vain 80–100 senttimetriä. Painoa naaraalla on noin 60 kiloa ja uroksella jopa 140 kiloa.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Njalat elävät Namibiassa, Malawissa, Mosambikissa, Zimbabwessa Swazimaassa ja Etelä-Afrikan itäosissa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Njalat elävät vesistöjä reunustavissa tiheiköissä ja miombo-savanneilla sekä jokivarsimetsissä alueilla, joissa on paljon puustoa.
Elintavat ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Njalanaaraat elävät vasojen kanssa pienissä ryhmissä. Urokset elävät yksikseen. Naaraat elävät suunnilleen 85 hehtaarin laajuisella alueella ja urokset 65 hehtaarin alueella. Njalaurokset eivät perusta reviirejä, mutta toisia uroksia kohdatessaan ne testaavat paremmuutensa pörhistämällä valkoisia selkäkarvojaan ja häntäänsä. Sarvia näytetään mutta niitä ei muuten käytetä, joten oikeita yhteenottoja ei ole. Vahvimmat urokset parittelevat naaraan kanssa sen paripäiväisen kiiman aikana, vasat syntyvät kuivana kautena seitsemän kuukauden kantoajan jälkeen. Poikaset vieroitetaan puolivuotiaina.
Njalojen vihollisia ihmisten lisäksi ovat isot petonisäkkäät ja vasoja vievät mm. kotkat ja paviaanit, joita njalat seuraavat kuivana kautena, paviaanien pudottaessa lehtiä maahan. Njalat ovat aina varuillaan: poikaset makaavat hiljaa ruohikossa kun emo on poissa. Njalat syövät ruohoa, lehtiä ja hedelmiä. Niiden elinikä on korkeintaan 16 vuotta. Laji ei ole uhanalainen ja se elää monella suojelualueella etenkin Etelä-Afrikassa, toisin kuin sen lähin sukulainen vuorinjala, joka elää Etiopiassa ja on uhanalainen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brent Huffman: Tragelaphus angasii – Nyala 22.4.2004. www.ultimateungulate.com. Viitattu ?. (englanniksi)
- Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Tragelaphus angasii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Njala (suomenkielisen nimen lähde) Suomen lajitietoksekus. Viitattu 14.1.2023.