[go: up one dir, main page]

Jump to content

tuntomerkki

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tunto +‎ merkki

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtuntoˌmerkːi/, [ˈt̪un̪t̪o̞ˌme̞rkːi]
  • Rhymes: -erkːi
  • Hyphenation(key): tunto‧merkki

Noun

[edit]

tuntomerkki

  1. characteristic, speciality, hallmark, distinguishing mark
  2. (in the plural) description (set of characteristics by which someone or something can be recognized)

Declension

[edit]
Inflection of tuntomerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative tuntomerkki tuntomerkit
genitive tuntomerkin tuntomerkkien
partitive tuntomerkkiä tuntomerkkejä
illative tuntomerkkiin tuntomerkkeihin
singular plural
nominative tuntomerkki tuntomerkit
accusative nom. tuntomerkki tuntomerkit
gen. tuntomerkin
genitive tuntomerkin tuntomerkkien
partitive tuntomerkkiä tuntomerkkejä
inessive tuntomerkissä tuntomerkeissä
elative tuntomerkistä tuntomerkeistä
illative tuntomerkkiin tuntomerkkeihin
adessive tuntomerkillä tuntomerkeillä
ablative tuntomerkiltä tuntomerkeiltä
allative tuntomerkille tuntomerkeille
essive tuntomerkkinä tuntomerkkeinä
translative tuntomerkiksi tuntomerkeiksi
abessive tuntomerkittä tuntomerkeittä
instructive tuntomerkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tuntomerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From tunto (recognition) +‎ merkki (mark). Akin to Finnish tuntomerkki.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

tuntomerkki

  1. characteristic, marker, hallmark
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 45:
      Monikoos, möö näimmä, painutossihan lopun ees ono monikon tuntomerkki, kummaal sanas ono oma merkitös.
      In the plural, we saw, in front of the case ending is the marker of the plural, with which there is its own marking in the word.

Declension

[edit]
Declension of tuntomerkki (type 5/vahti, kk-k gradation)
singular plural
nominative tuntomerkki tuntomerkit
genitive tuntomerkin tuntomerkkiin, tuntomerkkiloin
partitive tuntomerkkia tuntomerkkija, tuntomerkkiloja
illative tuntomerkkii tuntomerkkii, tuntomerkkiloihe
inessive tuntomerkiis tuntomerkkiis, tuntomerkkilois
elative tuntomerkist tuntomerkkiist, tuntomerkkiloist
allative tuntomerkille tuntomerkkiille, tuntomerkkiloille
adessive tuntomerkiil tuntomerkkiil, tuntomerkkiloil
ablative tuntomerkilt tuntomerkkiilt, tuntomerkkiloilt
translative tuntomerkiks tuntomerkkiiks, tuntomerkkiloiks
essive tuntomerkkinna, tuntomerkkiin tuntomerkkiinna, tuntomerkkiloinna, tuntomerkkiin, tuntomerkkiloin
exessive1) tuntomerkkint tuntomerkkiint, tuntomerkkiloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.