sannoa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *sanoidak, equivalent to sana (“word”) +‎ -oa. Cognates include Finnish sanoa and Estonian sõnuda.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsɑnoɑ/, [ˈs̠ɑnːo̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈsɑnoɑ/, [ˈʃɑnˑo̞ɑ]
Rhymes: -ɑnoː, -ɑnoɑ
Hyphenation: san‧no‧a

Verb

sannoa

(transitive) to say, tell
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 37:
  Sao: miltaiset linnut lentäät talveks pois?
  Say: what kind of birds are flying away when winter falls?
- 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
  Mittaisivat mitälee plaanua mööt, reknaisiit ja sanoivat, etti linnaa saa ono neljä kilometraa i yli tunnin, melkeen, möö leenemmä kois.
  They measured something along the map, counted and said, that it's four kilometers to the city and in an hour, approximately, we would be home.
(transitive) to pronounce
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
  Laukaal monikkaat äänet saotaa toiseel viisii, ku Soikkolas, sannoin painutos, sklonenja, Laukaal ono vähä toisenlaajain, ja Laukaal ono sanoja, kumpa Soikkolaas ei oo, tali kummat Soikkolaas merkitsööt toista assiaa, ku Laukaal.
  In the Lower Luga dialect some sounds are pronounced in a different way, than in the Soikkola dialect, the inflection, declension of words, is a little different in Lower Luga, and Lower Luga has words, that aren't in Soikkola, or that in Soikkola mean different things, than in Lower Luga.
(ditransitive, + translative) to call; to name
Tätä keeltä saotaa soomeks. ― This language is called Finnish.
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:
  Keelen ääniks saotaa samoi prostoimpia äänikeelen ossia, kumpia tavallisest ennää ei saa jakkaa eri osiks.
  A language's sounds is what the most simple parts of a spoken language is called, which usually cannot be further divided into different parts.

Conjugation

Conjugation of sannoa (irregular, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	saon	en sao	1st singular	oon sanont, sanonut	en oo sanont, sanonut
2nd singular	saot	et sao	2nd singular	oot sanont, sanonut	et oo sanont, sanonut
3rd singular	sannoo	ei sao	3rd singular	ono sanont, sanonut	ei oo sanont, sanonut
1st plural	saomma	emmä sao	1st plural	oomma sanoneet	emmä oo sanoneet
2nd plural	saotta	että sao	2nd plural	ootta sanoneet	että oo sanoneet
3rd plural	sannoot¹⁾, sanovat²⁾, saotaa	evät sao, ei saota	3rd plural	ovat sanoneet	evät oo sanoneet, ei oo saottu
impersonal	saotaa	ei saota	impersonal	ono saottu	ei oo saottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	saoin	en sanont, sanonut	1st singular	olin sanont, sanonut	en olt sanont, sanonut
2nd singular	saoit	et sanont, sanonut	2nd singular	olit sanont, sanonut	et olt sanont, sanonut
3rd singular	saoi	ei sanont, sanonut	3rd singular	oli sanont, sanonut	ei olt sanont, sanonut
1st plural	saoimma	emmä sanoneet	1st plural	olimma sanoneet	emmä olleet sanoneet
2nd plural	saoitta	että sanoneet	2nd plural	olitta sanoneet	että olleet sanoneet
3rd plural	sannoit¹⁾, sanoivat²⁾, saottii	evät sanoneet, ei saottu	3rd plural	olivat sanoneet	evät olleet sanoneet, ei olt saottu
impersonal	saottii	ei saottu	impersonal	oli saottu	ei olt saottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sanoisin	en sanois	1st singular	olisin sanont, sanonut	en olis sanont, sanonut
2nd singular	sanoisit, sanoist¹⁾	et sanois	2nd singular	olisit sanont, sanonut	et olis sanont, sanonut
3rd singular	sanois	ei sanois	3rd singular	olis sanont, sanonut	ei olis sanont, sanonut
1st plural	sanoisimma	emmä sanois	1st plural	olisimma sanoneet	emmä olis sanoneet
2nd plural	sanoisitta	että sanois	2nd plural	olisitta sanoneet	että olis sanoneet
3rd plural	sanoisiit¹⁾, sanoisivat²⁾, saottais	evät sanois, ei saottais	3rd plural	olisivat sanoneet	evät olis sanoneet, ei olis saottu
impersonal	saottais	ei saottais	impersonal	olis saottu	ei olis saottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	sao	elä sao	2nd singular	oo sanont, sanonut	elä oo sanont, sanonut
3rd singular	sanokoo	elköö sanoko	3rd singular	olkoo sanont, sanonut	elköö olko sanont, sanonut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	sanokaa	elkää sanoko	2nd plural	olkaa sanoneet	elkää olko sanoneet
3rd plural	sanokoot	elkööt sanoko, elköö saottako	3rd plural	olkoot sanoneet	elkööt olko sanoneet, elköö olko saottu
impersonal	saottakoo	elköö saottako	impersonal	olkoo saottu	elköö olko saottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	sanonen	en sanone
2nd singular	sanonet	et sanone
3rd singular	sanonoo	ei sanone
1st plural	sanonemma	emmä sanone
2nd plural	sanonetta	että sanone
3rd plural	sanonoot	evät sanone, ei saottane
impersonal	saottannoo	ei saottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		sannoa	present	sanova	saottava
2nd	inessive	sanojees	past	sanont, sanonut	saottu
2nd	instructive	sannoen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (sanokaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative. ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sanomaa
	inessive	sanomaas
	elative	sanomast
	abessive	sanomata
4th	nominative	sanomiin
	partitive	sanomista, sanomist

Synonyms

(to call): kutsua

Derived terms

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 504