syvä

From Proto-Finnic *cüvä (compare Estonian süva), probably from Proto-Finno-Ugric *tiwä (compare e.g. Northern Sami davvi (“north”), Eastern Mari тӱнӧ (tünö)).

• IPA^(key): /ˈsyʋæ/, [ˈs̠yʋæ]
• Rhymes: -yʋæ
• Hyphenation^(key): sy‧vä

syvä (comparative syvempi, superlative syvin)

1. deep

   Antonym: (see usage notes) matala

   syvä joki ― a deep river

   syvä kulho ― a deep bowl

   syvä haava ― a deep wound

   syvällä joessa ― deep in the river

   syvälle maan uumeniin ― deep into the bowels of the earth

   siemenet ovat syvässä ― the seeds are in deep

   kumartaa syvään ― to bow deep(ly)

2. deep-water

   Antonym: matala

   syväsatama ― deep-water harbour

3. deep, profound

   Antonym: pinnallinen

   Oppilaidemme ylpeys koulustaan on hyvin syvällä.

   Our students' sense of pride in the school goes very deep.

• “syvä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

• sävy, väsy

From Proto-Finnic *cüvä, from Proto-Finno-Ugric *tiwä. Cognates include Finnish syvä and Estonian süva.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsyʋæ/, [ˈs̠yʋæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsyʋæ/, [ˈʃyʋæ]
• Rhymes: -yʋæ
• Hyphenation: sy‧vä

syvä (comparative syvemp)

1. deep
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:

     Yksiil ono sooja șuuba, toiset syvviis norriis peittiisivät.

     Some have a warm fur, others hid in deep burrows.

2. (of seasons) late
   • 18th century, “Kui tulloo syvä syksy [When late autumn comes]”:

     Kui tulloo syvä syksy, kova talvi tallajaa.

     When late autumn comes, the harsh winter sets in.

• (antonym(s) of “deep”): matala, matalikko

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 559
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3], →ISBN, page 75