suuntima
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]From suuntia + -ma, from suunta (“direction”).
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]suuntima
- (navigation) bearing (horizontal angle between the direction of an object and another object, or between it and that of true north, especially as a result of a measurement)
- Mikä on suunta tuohon saareen? -- Hetkinen, otan suuntiman.
- What's the direction to that island? -- Just a moment, I'll take the bearing.
Declension
[edit]Inflection of suuntima (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | suuntima | suuntimat | |
genitive | suuntiman | suuntimien | |
partitive | suuntimaa | suuntimia | |
illative | suuntimaan | suuntimiin | |
singular | plural | ||
nominative | suuntima | suuntimat | |
accusative | nom. | suuntima | suuntimat |
gen. | suuntiman | ||
genitive | suuntiman | suuntimien suuntimain rare | |
partitive | suuntimaa | suuntimia | |
inessive | suuntimassa | suuntimissa | |
elative | suuntimasta | suuntimista | |
illative | suuntimaan | suuntimiin | |
adessive | suuntimalla | suuntimilla | |
ablative | suuntimalta | suuntimilta | |
allative | suuntimalle | suuntimille | |
essive | suuntimana | suuntimina | |
translative | suuntimaksi | suuntimiksi | |
abessive | suuntimatta | suuntimitta | |
instructive | — | suuntimin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Synonyms
[edit]Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “suuntima”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03