laottaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form laottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

laottamassa

—

elative

laottamasta

—

illative

laottamaan

—

adessive

laottamalla

—

abessive

laottamatta

—

instructive

laottaman

laotettaman

4th³

verbal noun

laottaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	laottamaisillani	laottamaisillamme
2nd	laottamaisillasi	laottamaisillanne
3rd	laottamaisillaan laottamaisillansa

Anagrams

aaltoat, alottaa

Ingrian

Etymology

From laota (“to scatter”) +‎ -ttaa.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑotːɑː/, [ˈɫɑo̞tːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑotːɑː/, [ˈɫɑo̞tːɑː]
Rhymes: -ɑotːɑː
Hyphenation: la‧ot‧taa

Verb

laottaa

(transitive) to cause to scatter
Tuuli puhui ja laotti kivipinon. ― The wind blew and scattered the stack of stones.

Conjugation

Conjugation of laottaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	laotan	en laota	1st singular	oon laottant, oon laottanut	en oo laottant, en oo laottanut
2nd singular	laotat	et laota	2nd singular	oot laottant, oot laottanut	et oo laottant, et oo laottanut
3rd singular	laottaa	ei laota	3rd singular	ono laottant, ono laottanut	ei oo laottant, ei oo laottanut
1st plural	laotamma	emmä laota	1st plural	oomma laottanneet	emmä oo laottanneet
2nd plural	laotatta	että laota	2nd plural	ootta laottanneet	että oo laottanneet
3rd plural	laottaat¹⁾, laottavat²⁾, laotettaa	evät laota, ei laoteta	3rd plural	ovat laottanneet	evät oo laottanneet, ei oo laotettu
impersonal	laotettaa	ei laoteta	impersonal	ono laotettu	ei oo laotettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	laotin	en laottant, en laottanut	1st singular	olin laottant, olin laottanut	en olt laottant, en olt laottanut
2nd singular	laotit	et laottant, et laottanut	2nd singular	olit laottant, olit laottanut	et olt laottant, et olt laottanut
3rd singular	laotti	ei laottant, ei laottanut	3rd singular	oli laottant, oli laottanut	ei olt laottant, ei olt laottanut
1st plural	laotimma	emmä laottanneet	1st plural	olimma laottanneet	emmä olleet laottanneet
2nd plural	laotitta	että laottanneet	2nd plural	olitta laottanneet	että olleet laottanneet
3rd plural	laottiit¹⁾, laottivat²⁾, laotettii	evät laottanneet, ei laotettu	3rd plural	olivat laottanneet	evät olleet laottanneet, ei olt laotettu
impersonal	laotettii	ei laotettu	impersonal	oli laotettu	ei olt laotettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	laottaisin	en laottais	1st singular	olisin laottant, olisin laottanut	en olis laottant, en olis laottanut
2nd singular	laottaisit, laottaist¹⁾	et laottais	2nd singular	olisit laottant, olisit laottanut	et olis laottant, et olis laottanut
3rd singular	laottais	ei laottais	3rd singular	olis laottant, olis laottanut	ei olis laottant, ei olis laottanut
1st plural	laottaisimma	emmä laottais	1st plural	olisimma laottanneet	emmä olis laottanneet
2nd plural	laottaisitta	että laottais	2nd plural	olisitta laottanneet	että olis laottanneet
3rd plural	laottaisiit¹⁾, laottaisivat²⁾, laotettais	evät laottais, ei laotettais	3rd plural	olisivat laottanneet	evät olis laottanneet, ei olis laotettu
impersonal	laotettais	ei laotettais	impersonal	olis laotettu	ei olis laotettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	laota	elä laota	2nd singular	oo laottant, oo laottanut	elä oo laottant, elä oo laottanut
3rd singular	laottakkoo	elköö laottako	3rd singular	olkoo laottant, olkoo laottanut	elköö olko laottant, elköö olko laottanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	laottakkaa	elkää laottako	2nd plural	olkaa laottanneet	elkää olko laottanneet
3rd plural	laottakkoot	elkööt laottako, elköö laotettako	3rd plural	olkoot laottanneet	elkööt olko laottanneet, elköö olko laotettu
impersonal	laotettakoo	elköö laotettako	impersonal	olkoo laotettu	elköö olko laotettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	laottanen	en laottane
2nd singular	laottanet	et laottane
3rd singular	laottannoo	ei laottane
1st plural	laottanemma	emmä laottane
2nd plural	laottanetta	että laottane
3rd plural	laottannoot	evät laottane, ei laotettane
impersonal	laotettanoo	ei laotettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		laottaa	present	laottava	laotettava
2nd	inessive	laottaes	past	laottant, laottanut	laotettu
2nd	instructive	laottaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (laottakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	laottammaa
	inessive	laottamas
	elative	laottamast
	abessive	laottamata
4th	nominative	laottamiin
	partitive	laottamista, laottamist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 248

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References