kaunis

From Proto-Finnic *kaunis.

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑu̯nʲis]
• Rhymes: -ɑunis
• Hyphenation: kau‧nis

kaunis (genitive kauni, partitive kaunist, comparative kaunim, superlative kõige kaunim or kauneim)

1. beautiful (pleasant in appearance, satisfying to look at)

   Synonym: ilus

   Antonym: kole

2. beautiful (joyful, good for the soul, satisfying, etc.)

   Synonym: ilus

Declension of kaunis (ÕS type 5/liige, length gradation)
		singular	plural
nominative		kaunis	kaunid
accusative	nom.
	gen.	kauni
genitive			kaunite
partitive		kaunist	kauneid
illative		kaunisse	kaunitesse kauneisse
inessive		kaunis	kaunites kauneis
elative		kaunist	kaunitest kauneist
allative		kaunile	kaunitele kauneile
adessive		kaunil	kaunitel kauneil
ablative		kaunilt	kaunitelt kauneilt
translative		kauniks	kauniteks kauneiks
terminative		kaunini	kauniteni
essive		kaunina	kaunitena
abessive		kaunita	kauniteta
comitative		kauniga	kaunitega

Declension of kaunis (ÕS type 7/kallas, length gradation)
		singular	plural
nominative		kaunis	kaunid
accusative	nom.
	gen.	kauni
genitive			kauniste
partitive		kaunist	kauneid
illative		kaunisse	kaunistesse kauneisse
inessive		kaunis	kaunistes kauneis
elative		kaunist	kaunistest kauneist
allative		kaunile	kaunistele kauneile
adessive		kaunil	kaunistel kauneil
ablative		kaunilt	kaunistelt kauneilt
translative		kauniks	kaunisteks kauneiks
terminative		kaunini	kaunisteni
essive		kaunina	kaunistena
abessive		kaunita	kaunisteta
comitative		kauniga	kaunistega

• kaunilt

• kaunis in Sõnaveeb (Eesti Keele Instituut)
• “kaunis”, in [EKSS] Eesti keele seletav sõnaraamat [Descriptive Dictionary of the Estonian Language] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2009

From Proto-Finnic *kaunis, borrowed from Proto-Germanic *skauniz (compare English sheen, German schön, Swedish skön).^[1]

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑ̝u̯nis̠]
• Rhymes: -ɑunis
• Hyphenation^(key): kau‧nis

kaunis (comparative kauniimpi, superlative kaunein or kaunehin)

1. beautiful, pretty

   Antonym: ruma

   Hän on todella kaunis. ― She is really beautiful.

2. (of weather) fair

• “kaunis”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• asukin, kausin, kiusan, niksua, sikuna, uksina

From Proto-Finnic *kaunis, borrowed from Proto-Germanic *skauniz. Cognates include Finnish kaunis and Estonian kaunis.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑu̯nĭz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑu̯niʒ̥]
• Rhymes: -ɑu̯nis
• Hyphenation: kau‧nis

kaunis (comparative kauniimp)

1. beautiful, pretty
   • 1915, Volmari Porkka, quoting Uljaana, “1227. Soikkola, Säätinä III91”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[3], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 24-25:

     Elliina, emäntyeen, // Katoi kaunis vaimoiseen,

     Elina, my little lady of the house, // Katoi, my beautiful wifey,

   • 1915, Volmari Porkka, quoting Maaroi Tarinaisista, “1234. Soikkola, Viistinä III98”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[4], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 6-7:

     Konnull on tytöit korriiat, // Kalaniemen neiot kauniit,

     On the farm there are pretty girls, // The beautiful girls of Kalaneemi,

Declension of kaunis (type 2/patsas, no gradation)
	singular	plural
nominative	kaunis	kauniit
genitive	kauniin	kauniin
partitive	kaunista, kaunist	kauniita, kaunija
illative	kauniisse	kauniisse
inessive	kauniis	kauniis
elative	kauniist	kauniist
allative	kauniille	kauniille
adessive	kauniil	kauniil
ablative	kauniilt	kauniilt
translative	kauniiks	kauniiks
essive	kauniinna, kauniin	kauniinna, kauniin
exessive1)	kauniint	kauniint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

• See Thesaurus:käppiä

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 146

From Proto-Finnic *kaunis, borrowed from Proto-Germanic *skauniz. Cognates include Finnish kaunis and Estonian kaunis.

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/

kaunis (genitive kaunehen, partitive kaunista)

1. pretty, beautiful

Declension of kaunis, no gradation singular plural nominative kaunis kaunehet genitive kaunehen kaunehien partitive kaunista kaunehie inessive kaunehessa kaunehissa elative kaunehesta kaunehista illative kauneheh kaunehih adessive kaunehella kaunehilla ablative kaunehelta kaunehilta essive kaunehena kaunehina translative kauneheksi kaunehiksi abessive kaunehetta kaunehitta instructive kaunehin comitative kaunehineh

• P. M. Zaykov (1999) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)], →ISBN, pages 36-37