kailotus
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Pronunciation
[edit]Noun
[edit]kailotus
- talking loudly (especially about sensitive or private topics)
- hollering, calling out (vocalizing audibly)
Declension
[edit]| Inflection of kailotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kailotus | kailotukset | |
| genitive | kailotuksen | kailotusten kailotuksien | |
| partitive | kailotusta | kailotuksia | |
| illative | kailotukseen | kailotuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kailotus | kailotukset | |
| accusative | nom. | kailotus | kailotukset |
| gen. | kailotuksen | ||
| genitive | kailotuksen | kailotusten kailotuksien | |
| partitive | kailotusta | kailotuksia | |
| inessive | kailotuksessa | kailotuksissa | |
| elative | kailotuksesta | kailotuksista | |
| illative | kailotukseen | kailotuksiin | |
| adessive | kailotuksella | kailotuksilla | |
| ablative | kailotukselta | kailotuksilta | |
| allative | kailotukselle | kailotuksille | |
| essive | kailotuksena | kailotuksina | |
| translative | kailotukseksi | kailotuksiksi | |
| abessive | kailotuksetta | kailotuksitta | |
| instructive | — | kailotuksin | |
| comitative | See the possessive forms below. | ||
Further reading
[edit]- “kailotus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02