isotöinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

iso +‎ työ +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈisoˌtøi̯nen/, [ˈis̠o̞ˌt̪ø̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -øinen
  • Syllabification(key): i‧so‧töi‧nen

Adjective

[edit]

isotöinen (comparative isotöisempi or isompitöinen, superlative isotöisin)

  1. laborious

Declension

[edit]
Inflection of isotöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative isotöinen isotöiset
genitive isotöisen isotöisten
isotöisien
partitive isotöistä isotöisiä
illative isotöiseen isotöisiin
singular plural
nominative isotöinen isotöiset
accusative nom. isotöinen isotöiset
gen. isotöisen
genitive isotöisen isotöisten
isotöisien
partitive isotöistä isotöisiä
inessive isotöisessä isotöisissä
elative isotöisestä isotöisistä
illative isotöiseen isotöisiin
adessive isotöisellä isotöisillä
ablative isotöiseltä isotöisiltä
allative isotöiselle isotöisille
essive isotöisenä isotöisinä
translative isotöiseksi isotöisiksi
abessive isotöisettä isotöisittä
instructive isotöisin
comitative isotöisine
Possessive forms of isotöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]