ikävä

From Proto-Finnic *ikäbä. Equivalent to ikä (“age; (long) time”) +‎ -va.

• IPA^(key): /ˈikæʋæ/, [ˈik̟æʋæ]
• Rhymes: -ikæʋæ
• Hyphenation^(key): ikä‧vä

ikävä (comparative ikävämpi, superlative ikävin)

1. tedious, boring
2. bad, sad, nasty (e.g. accident)
3. regrettable

ikävä

1. longing, yearning

   Minulla on ikävä sinua.

   I miss you.

• kaipuu

ikävä

1. ikävä kyllä: unfortunately
2. sepä ikävä: what a pity
3. ikävä juttu: too bad

• “ikävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• väkiä

From Proto-Finnic *ikäbä, equivalent to ikä (“time”) +‎ -vä. Cognates include Finnish ikävä and Estonian igav.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈikæʋæ/, [ˈikæʋ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈikæːʋæ/, [ˈikˑæːʋæ]
• Rhymes: -ikæʋ, -ikæːʋæ
• Hyphenation: i‧kä‧vä

ikävä

1. yearning, longing

ikävä (comparative ikävämp)

1. boring

Declension of ikävä (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	ikävä	ikävät
genitive	ikävän	ikäviin
partitive	ikävää	ikäviä
illative	ikävää	ikävii
inessive	ikävääs	ikäviis
elative	ikäväst	ikävist
allative	ikävälle	ikäville
adessive	ikävääl	ikäviil
ablative	ikävält	ikävilt
translative	ikäväks	ikäviks
essive	ikävännä, ikävään	ikävinnä, ikäviin
exessive1)	ikävänt	ikävint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 89