[go: up one dir, main page]

Jump to content

humaltua

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From humala +‎ -tua.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhumɑltuɑˣ/, [ˈhumɑ̝l̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): hu‧mal‧tua

Verb

[edit]

humaltua

  1. (intransitive) to get drunk, become intoxicated

Conjugation

[edit]
Inflection of humaltua (Kotus type 52*I/sanoa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humallun en humallu 1st sing. olen humaltunut en ole humaltunut
2nd sing. humallut et humallu 2nd sing. olet humaltunut et ole humaltunut
3rd sing. humaltuu ei humallu 3rd sing. on humaltunut ei ole humaltunut
1st plur. humallumme emme humallu 1st plur. olemme humaltuneet emme ole humaltuneet
2nd plur. humallutte ette humallu 2nd plur. olette humaltuneet ette ole humaltuneet
3rd plur. humaltuvat eivät humallu 3rd plur. ovat humaltuneet eivät ole humaltuneet
passive humallutaan ei humalluta passive on humalluttu ei ole humalluttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humalluin en humaltunut 1st sing. olin humaltunut en ollut humaltunut
2nd sing. humalluit et humaltunut 2nd sing. olit humaltunut et ollut humaltunut
3rd sing. humaltui ei humaltunut 3rd sing. oli humaltunut ei ollut humaltunut
1st plur. humalluimme emme humaltuneet 1st plur. olimme humaltuneet emme olleet humaltuneet
2nd plur. humalluitte ette humaltuneet 2nd plur. olitte humaltuneet ette olleet humaltuneet
3rd plur. humaltuivat eivät humaltuneet 3rd plur. olivat humaltuneet eivät olleet humaltuneet
passive humalluttiin ei humalluttu passive oli humalluttu ei ollut humalluttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humaltuisin en humaltuisi 1st sing. olisin humaltunut en olisi humaltunut
2nd sing. humaltuisit et humaltuisi 2nd sing. olisit humaltunut et olisi humaltunut
3rd sing. humaltuisi ei humaltuisi 3rd sing. olisi humaltunut ei olisi humaltunut
1st plur. humaltuisimme emme humaltuisi 1st plur. olisimme humaltuneet emme olisi humaltuneet
2nd plur. humaltuisitte ette humaltuisi 2nd plur. olisitte humaltuneet ette olisi humaltuneet
3rd plur. humaltuisivat eivät humaltuisi 3rd plur. olisivat humaltuneet eivät olisi humaltuneet
passive humalluttaisiin ei humalluttaisi passive olisi humalluttu ei olisi humalluttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. humallu älä humallu 2nd sing.
3rd sing. humaltukoon älköön humaltuko 3rd sing. olkoon humaltunut älköön olko humaltunut
1st plur. humaltukaamme älkäämme humaltuko 1st plur.
2nd plur. humaltukaa älkää humaltuko 2nd plur.
3rd plur. humaltukoot älkööt humaltuko 3rd plur. olkoot humaltuneet älkööt olko humaltuneet
passive humalluttakoon älköön humalluttako passive olkoon humalluttu älköön olko humalluttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humaltunen en humaltune 1st sing. lienen humaltunut en liene humaltunut
2nd sing. humaltunet et humaltune 2nd sing. lienet humaltunut et liene humaltunut
3rd sing. humaltunee ei humaltune 3rd sing. lienee humaltunut ei liene humaltunut
1st plur. humaltunemme emme humaltune 1st plur. lienemme humaltuneet emme liene humaltuneet
2nd plur. humaltunette ette humaltune 2nd plur. lienette humaltuneet ette liene humaltuneet
3rd plur. humaltunevat eivät humaltune 3rd plur. lienevät humaltuneet eivät liene humaltuneet
passive humalluttaneen ei humalluttane passive lienee humalluttu ei liene humalluttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st humaltua present humaltuva humalluttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st humaltuakseni humaltuaksemme
2nd humaltuaksesi humaltuaksenne
3rd humaltuakseen
humaltuaksensa
past humaltunut humalluttu
2nd inessive2 humaltuessa humalluttaessa agent4 humaltuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st humaltuessani humaltuessamme
2nd humaltuessasi humaltuessanne
3rd humaltuessaan
humaltuessansa
negative humaltumaton
instructive humaltuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive humaltumassa
elative humaltumasta
illative humaltumaan
adessive humaltumalla
abessive humaltumatta
instructive humaltuman humalluttaman
4th3 verbal noun humaltuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st humaltumaisillani humaltumaisillamme
2nd humaltumaisillasi humaltumaisillanne
3rd humaltumaisillaan
humaltumaisillansa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From humala (drunkenness) +‎ -tua. Akin to Finnish humaltua.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

humaltua

  1. (intransitive) to get drunk

Conjugation

[edit]
Conjugation of humaltua (type 1/ampua, lt-ll gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular humallun en humallu 1st singular oon humaltunt, oon humaltunut en oo humaltunt, en oo humaltunut
2nd singular humallut et humallu 2nd singular oot humaltunt, oot humaltunut et oo humaltunt, et oo humaltunut
3rd singular humaltuu ei humallu 3rd singular ono humaltunt, ono humaltunut ei oo humaltunt, ei oo humaltunut
1st plural humallumma emmä humallu 1st plural oomma humaltunneet emmä oo humaltunneet
2nd plural humallutta että humallu 2nd plural ootta humaltunneet että oo humaltunneet
3rd plural humaltuut1), humaltuvat2), humalluttaa evät humallu, ei humalluta 3rd plural ovat humaltunneet evät oo humaltunneet, ei oo humalluttu
impersonal humalluttaa ei humalluta impersonal ono humalluttu ei oo humalluttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular humalluin en humaltunt, en humaltunut 1st singular olin humaltunt, olin humaltunut en olt humaltunt, en olt humaltunut
2nd singular humalluit et humaltunt, et humaltunut 2nd singular olit humaltunt, olit humaltunut et olt humaltunt, et olt humaltunut
3rd singular humaltui ei humaltunt, ei humaltunut 3rd singular oli humaltunt, oli humaltunut ei olt humaltunt, ei olt humaltunut
1st plural humalluimma emmä humaltunneet 1st plural olimma humaltunneet emmä olleet humaltunneet
2nd plural humalluitta että humaltunneet 2nd plural olitta humaltunneet että olleet humaltunneet
3rd plural humaltuit1), humaltuivat2), humalluttii evät humaltunneet, ei humalluttu 3rd plural olivat humaltunneet evät olleet humaltunneet, ei olt humalluttu
impersonal humalluttii ei humalluttu impersonal oli humalluttu ei olt humalluttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular humaltuisin en humaltuis 1st singular olisin humaltunt, olisin humaltunut en olis humaltunt, en olis humaltunut
2nd singular humaltuisit, humaltuist1) et humaltuis 2nd singular olisit humaltunt, olisit humaltunut et olis humaltunt, et olis humaltunut
3rd singular humaltuis ei humaltuis 3rd singular olis humaltunt, olis humaltunut ei olis humaltunt, ei olis humaltunut
1st plural humaltuisimma emmä humaltuis 1st plural olisimma humaltunneet emmä olis humaltunneet
2nd plural humaltuisitta että humaltuis 2nd plural olisitta humaltunneet että olis humaltunneet
3rd plural humaltuisiit1), humaltuisivat2), humalluttais evät humaltuis, ei humalluttais 3rd plural olisivat humaltunneet evät olis humaltunneet, ei olis humalluttu
impersonal humalluttais ei humalluttais impersonal olis humalluttu ei olis humalluttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular humallu elä humallu 2nd singular oo humaltunt, oo humaltunut elä oo humaltunt, elä oo humaltunut
3rd singular humaltukkoo elköö humaltuko 3rd singular olkoo humaltunt, olkoo humaltunut elköö olko humaltunt, elköö olko humaltunut
1st plural 1st plural
2nd plural humaltukkaa elkää humaltuko 2nd plural olkaa humaltunneet elkää olko humaltunneet
3rd plural humaltukkoot elkööt humaltuko, elköö humalluttako 3rd plural olkoot humaltunneet elkööt olko humaltunneet, elköö olko humalluttu
impersonal humalluttakoo elköö humalluttako impersonal olkoo humalluttu elköö olko humalluttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular humaltunen en humaltune
2nd singular humaltunet et humaltune
3rd singular humaltunnoo ei humaltune
1st plural humaltunemma emmä humaltune
2nd plural humaltunetta että humaltune
3rd plural humaltunnoot evät humaltune, ei humalluttane
impersonal humalluttanoo ei humalluttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st humaltua present humaltuva humalluttava
2nd inessive humaltues past humaltunt, humaltunut humalluttu
instructive humaltuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (humaltukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative humaltummaa
inessive humaltumas
elative humaltumast
abessive humaltumata
4th nominative humaltumiin
partitive humaltumista, humaltumist

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 73