asettelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

asetella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑsetːelu/, [ˈɑ̝s̠e̞t̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): aset‧te‧lu

Noun

[edit]

asettelu

  1. layout

Declension

[edit]
Inflection of asettelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative asettelu asettelut
genitive asettelun asettelujen
asetteluiden
asetteluitten
partitive asettelua asetteluja
asetteluita
illative asetteluun asetteluihin
singular plural
nominative asettelu asettelut
accusative nom. asettelu asettelut
gen. asettelun
genitive asettelun asettelujen
asetteluiden
asetteluitten
partitive asettelua asetteluja
asetteluita
inessive asettelussa asetteluissa
elative asettelusta asetteluista
illative asetteluun asetteluihin
adessive asettelulla asetteluilla
ablative asettelulta asetteluilta
allative asettelulle asetteluille
essive asetteluna asetteluina
translative asetteluksi asetteluiksi
abessive asettelutta asetteluitta
instructive asetteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of asettelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]