Justus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: justus

English

[edit]

Etymology

[edit]

Name of several early saints, from Latin iustus (just), from iūs +‎ -tus.

Proper noun

[edit]

Justus

  1. A male given name from Latin.

Usage notes

[edit]
  • Of mostly historical use in the Anglo-Saxon world.

Translations

[edit]

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Latin Iustus.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjustus/, [ˈjus̠tus̠]
  • Rhymes: -ustus
  • Hyphenation(key): Jus‧tus

Proper noun

[edit]

Justus

  1. a male given name, equivalent to English Justus

Declension

[edit]
Inflection of Justus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative Justus Justukset
genitive Justuksen Justusten
Justuksien
partitive Justusta Justuksia
illative Justukseen Justuksiin
singular plural
nominative Justus Justukset
accusative nom. Justus Justukset
gen. Justuksen
genitive Justuksen Justusten
Justuksien
partitive Justusta Justuksia
inessive Justuksessa Justuksissa
elative Justuksesta Justuksista
illative Justukseen Justuksiin
adessive Justuksella Justuksilla
ablative Justukselta Justuksilta
allative Justukselle Justuksille
essive Justuksena Justuksina
translative Justukseksi Justuksiksi
abessive Justuksetta Justuksitta
instructive Justuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Justus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Justukseni Justukseni
accusative nom. Justukseni Justukseni
gen. Justukseni
genitive Justukseni Justusteni
Justuksieni
partitive Justustani Justuksiani
inessive Justuksessani Justuksissani
elative Justuksestani Justuksistani
illative Justukseeni Justuksiini
adessive Justuksellani Justuksillani
ablative Justukseltani Justuksiltani
allative Justukselleni Justuksilleni
essive Justuksenani Justuksinani
translative Justuksekseni Justuksikseni
abessive Justuksettani Justuksittani
instructive
comitative Justuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Justuksesi Justuksesi
accusative nom. Justuksesi Justuksesi
gen. Justuksesi
genitive Justuksesi Justustesi
Justuksiesi
partitive Justustasi Justuksiasi
inessive Justuksessasi Justuksissasi
elative Justuksestasi Justuksistasi
illative Justukseesi Justuksiisi
adessive Justuksellasi Justuksillasi
ablative Justukseltasi Justuksiltasi
allative Justuksellesi Justuksillesi
essive Justuksenasi Justuksinasi
translative Justukseksesi Justuksiksesi
abessive Justuksettasi Justuksittasi
instructive
comitative Justuksinesi

Statistics

[edit]
  • Justus is the 257th most common male given name in Finland, belonging to 1,829 male individuals (and as a middle name to 536 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

German

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Latin Iustus, also used as a Latinization of Jost.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjʊstʊs/
  • Audio:(file)

Proper noun

[edit]

Justus

  1. a male given name

Latin

[edit]

Etymology

[edit]

From justus (righteous).

Pronunciation

[edit]

Proper noun

[edit]

Jūstus m sg (genitive Jūstī); second declension

  1. A Roman cognomen — famously held by:
    1. Papirius Justus, a Roman jurist

Declension

[edit]

Second-declension noun, singular only.

singular
nominative Jūstus
genitive Jūstī
dative Jūstō
accusative Jūstum
ablative Jūstō
vocative Jūste

References

[edit]
  • Justus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.
  • Justus”, in William Smith, editor (1848), A Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, London: John Murray