Kokteine
Kokteine om radkalu, nügelzoittud pall' tehmaha lujid tarkoiktoid iškendoid.
Ümbrikirjutand
Kokteine voib olda üks'pol'ne i kaks'pol'ne. Ezmäižen radpala om pit'k nügelzoittud šorp, sen tagapala om kehker muite vai pall'an formal. Kaks'pol'žen kokteižen radpala om nügelzoittud šorp molembiš polišpäi vai šorp i kaid tera.
Radpalan profil' om bemblenvuitte, muga radkalu tegese effektivižikš dai tagaiškend poleneb. Varz' čokaidase radpalaha i kingitase penel metalližel detalil (teral vai tor'ven agjal) ümbärdamha radpalan heitandad vardespäi tön aigan. Pall' tagapolel om olmas, miše löda sidä surel-ki pall'al.
Šorpakaz agj sättub kovan gruntan täht, konz kaid tera ližatoi jo.
Kävutand
Kävutadas iškemha kividme, kivimadme, murenemha savičpanegt. Tehtas manradoid, radoid linmas i kiviradoid. Kivinikad i päčinsauvojad ottas kävutamižhe pen't koktešt avaros savičun polendusen täht.
Sur' kokteine om amuine radkalu. Nügüd'aigan kävutadas sidä valdkundoiš i maiš vällänke šingotesenke, mugažo geologoil i kaivajil erasti. Kokteižen literaturine mel'kuva om orjiden tön simvol.
Ottihe lähižen toran azegeks torakirvhenke ühtes. Kokteine mülüb Suren Britanijan armijan azegištho tähäsai. Lühetud kalu kävutase policijal pöl'gastoitajaks azegeks protestoiden alištusen aigan.
Kacu mugažo
Homaičendad
Kokteine Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |