[go: up one dir, main page]

Heinol (suom. i roč.: Heinola, suomen virkand: [ˈhei̯nolɑ]) om Suomenman lidn valdkundan suves. Mülüb Päijät-Häme-agjaha, sen kahtenz' lidn koumespäi eläjiden lugun mödhe.

Heinol
Heinola (suom. i roč.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 17,872 ristitud
Pind 839,28 km²
Heinol Heinola (suom. i roč.)
Pämez' Jari Parkkonen
(uhoku 2018—)
Telefonkod +358-(0)3
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud Ročinman Gustav III-kunigahan käskön mödhe vl 1776 kuti Kümenkartano-agjan administrativine keskuz. Ezmäine Heinolan pühäpert' om avaitud vl 1811, ezmäine škol — vl 1822. Žilo sai lidnan statusad vl 1839, šingotihe erazvuiččil pramozloil, vinan i hoikan tehmižel päazjan, i torguindal. Vl 1843 sätihe agjoid udeks, i sirtihe keskust Mikoihe. Heinol oli kurortaks 1890-nziš vozišpäi i edel Tošt mail'mansodad, mugažo školopendajiden institut radoi vhesai 1998. Raudtesarak om saudud lidnannoks Lahtespäi vl 1932. Heinolan küläkund om mülütadud lidnankundha vl 1997.

Heinol šingotase mecanümbriradmižen tegimil (Stora Enso — puapakod, Versowood). Lidn om tetab ištundan saunas čempionatal i revmatizman hirurgiikeskusel.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan päivnouzmas, Ruotsalainen- i Konnivesi-järviden keskes.

Matkad agjan Laht-keskushesai om koumekümne kilometrad suvipäivlaskmha kaikil teil, Hel'sinkihesai om 130 km suvhe-suvipäivlaskmha orhal, 138 km avtotedme vai raudtel. Toižed lähembaižed lidnad oma Mikoi (Suvisavo) 85 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 93 km avtotel i Kouvol (Kümenlakso) 52 km suvipäivnouzmha orhal vai 73 km avtotedme.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 839,28 km², sidä kesken kuiv ma — 676,00 nellikkilometrad, vezi da sokaz ma ottas videndest (163,28 km²).

Tobmuz

vajehta
 
Lidnankundan kart ende erigoittud kundoidenke (2024)

Lidnankund jagase 30 nimitadud rajonaks (äilugu suom.: kaupunginosat). Heinolan municipaline suim kogoneb 43 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Jussi Teittinen (keväz'ku 2014 — reduku 2017).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 21 441 ristitud, vl 2000 — 21 178 ristitud, vl 2010 — 20 258 ristitud, vl 2020 — 18 661 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 22 255 eläjad vl 1990. Lidnankundan ristituiden ühesa kümnendest elädas territorijan keskuses.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 96,6 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 3,2 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta